Sosionomi YAMK-koulutuksen opinnäytetyönä toteutetussa kehittämishankkeessa tavoitteena oli kehittää vanhempien osallisuutta vahvistava Osallisuusviikko-toimintamalli perhekeskusten käyttöön. Tarkoituksena on saada lapsiperheiden ääni ja kokemukset sekä osallisuuden mahdollisuus mukaan perhekeskusten kehittämistyöhön toimintamallia hyödyntämällä. Kehittämishankkeen kohdeorganisaationa toimi Lastensuojelun Keskusliiton Perheet keskiöön -hanke (2018–2020), jonka tavoitteena on kiinnittää järjestöjen tarjoama tuki ja palvelut valtakunnallisesti osaksi perhekeskustoimintaa.
Osallisuus perhekeskuksissa
Perhekeskusten ydintehtävä on edistää lasten ja perheiden hyvinvointia monitoimijaisella yhteistyöllä. Monialainen tuki on lähellä perheitä ja palveluiden tarve arvioidaan yhdessä perheiden kanssa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2019; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019.) Perhekeskustoimintaan sisältyy ammattilaisten velvollisuus löytää keinoja asiakkaiden osallisuuden mahdollisuuksiin (Raitakari ym. 2019, 112). Tavoitteena on lisätä perheiden osallisuutta ja aktiivisuutta ottamalla perheet mukaan suunnittelemaan, toteuttamaan, arvioimaan ja kehittämään perhekeskusten palvelutarjontaa ja toimintaa (Lindqvist 2018, 3).Pysyviä rakenteita ja toimintamalleja kehittämällä osallistumisen keinot mahdollistuvat (Kaukonen ym. 2018, 3).
Osallisuuden kokemukset edistävät hyvinvointia ja terveyttä, vahvistavat identiteettiä, ehkäisevät eriarvoisuuden kokemuksia ja rakentavat luottamusta suhteessa ympäristöön ja ihmisen omaan toimijuuteen (Kittilä ym. 2018, 7). Lähtökohtana on aito, arvostava kohtaaminen, kuuleminen ja näkemysten sekä tarpeiden selvittäminen (Heinström 2018, 88).
Osallisuusviikko-toimintamalli
Näkökulmia toimintamalliin etsittiin kehittämishankkeessa muun muassa havainnoinnin ja työpajojen avulla. Tuloksien ja johtopäätöksien pohjalta syntynyt toimintamalli mahdollistaa monitoimijaisen yhteistyön. Toimintamallista tehtiin valtakunnallinen toimintasuositus perhekeskuksille.
Valmistautuminen Prosessin käynnistäminen, sopiminen vastuuhenkilöistä, aikatauluista, toteutuspaikoista ja osallistujista (jalkautujien rekrytointi).Kyselylomakkeen muokkaus, mitä halutaan tietää? Vanhempien osallisuutta voi hyödyntää kysymysten laadinnassa ja testaamisessa.
Kysely ja jalkautuminen Jalkautumiseen soveltuvia paikkoja ovat perhekeskusten aulatilat, kohtaamispaikat, ostoskeskukset, kirjastot ja perheiden tapahtumat. Kyselylomake webropol-muodossa iPadeilla ja tietokoneilla. Tärkeää on kohtaaminen, avoin mieli, kiireettömyys ja vapaamuotoiset keskustelut sekä jalkautujien havainnot. Vanhempien osallisuus mahdollistuu, kun tavoitetaan moninainen joukko vanhempia ja heidän ajatuksensa kuullaan perhekeskustoimintojen kehittämistyötä varten ja saadut tiedot viedään eteenpäin.
Yhteenvedon tekeminen Aineiston koonti, kyselyn vastaukset ja jalkautujien havainnot. Aineistot analysoidaan ja saaduista tuloksista koostetaan keskeiset johtopäätökset. Tuloksista ja johtopäätöksistä voi tuottaa havainnollistavan infograafin sekä sähköisen materiaalin jatkoa varten.
Tulosten esittely on tärkeä vaihe osallisuuden toteutumisen näkökulmasta. Saadut tulokset esitellään perhekeskusten johdolle ja perhekeskustoimijoille. Tulosten esittely ja tiedottaminen myös alueiden asukkaille ja lapsiperheiden vanhemmille on tärkeää.
Jatkotoimenpiteet Saadulla tiedolla on oltava jotain merkitystä perhekeskustoiminnan kehittämistyössä. Perhekeskuksissa ja kohtaamispaikoissa on hyvä suunnitella saadun tiedon perusteella kehittämistoimenpiteitä palveluihin. Toteutuneen prosessin arviointi ja huomiot seuraavan vuoden toteutusta ajatellen tulee muistaa.
Kirjoittajat
Sini Rautelin ja Mia Veijalainen valmistuivat Lab-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK-tutkinnosta, lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta. Osallisuusviikko-toimintamallin kehittäminen oli heidän opinnäytetyönsä.
Jaana Mantela on Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja tämän opinnäytetyön ohjaava opettaja.
Lähteet
Heinström, M. 2018. Lapsiperheiden osallisuus matalan kynnyksen avoimissa kohtaamispaikoissa. Pro gradu -tutkielma. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, sosiaalihallintotiede. Itä-Suomen yliopisto.
Kaukonen, P., Pelkonen, M., Hastrup, A., Bergbacka, K., Mäkelä, J., Santala, R. ja LAPE-toimijat. 2018. Lapsille ja nuorille hyvä sote. LAPE-teesit sote-palveluiden uudistamisen tueksi. Päätösten tueksi. 51/2018. THL [viitattu 17.12.2019]. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137190/THL_PT_051_2018%20web.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Kittilä, R., Kurikka, P., Männistö, L., Pajula, E., Pekkanen, M. & Uusitalo, K. 2018. Järjestöt maakunnan kumppaneina – Malleja järjestöystävällisen maakunnan rakentamiseen. Helsinki: Suomen Kuntaliitto [viitattu 17.12.2019]. Saatavissa: http://shop.kuntaliitto.fi/product_details.php?p=3508
Lindqvist, U. 2018. Järjestöt ja seurakunnat Perhekeskustoimintaa kehittämässä. Yhteenveto toiminnasta ja kehittämistyöstä 2012-2018. Lastensuojelun Keskusliitto [viitattu 18.12.2019]. Saatavissa: https://www.lskl.fi/materiaali/lastensuojelun-keskusliitto/Jarjestot_ja_seurakunnat_perhekeskustoimintaa_kehittamassa_2018.pdf
Raitakari, S., Räsänen, J-M., Kostiainen, T. & Juhila, K. 2019. Integroiva työtapa muotoutuvassa perhekeskuskontekstissa. Kriittisten tekijöiden tarkastelua [viitattu 18.12.2019]. Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/105437/978-952-03-1020-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2019b. Perhekeskukset [viitattu 17.12.2019]. Saatavissa: https://stm.fi/lape/perhekeskukset
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019f. Mitä perhekeskus tekee? [viitattu 18.12.2019]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/perhekeskus/mita_perhekeskus_tekee
