Regulaation suunnanmuutos tilintarkastusalalla

Tilintarkastuslain (1141/2015) 3 luvun 3 §:n mukaan tilintarkastajan on noudatettava kansainvälisiä tilintarkastusalanstandardeja. Tilintarkastusstandardit ovat viimeisten vuosikymmenten aikana kasvaneet ja monimutkaistuneet huomattavasti, ja niiden soveltamisesta on tullut osin haastavaa sekä tarpeettoman raskasta etenkin pk-yritysten näkökulmasta. Vastaukseksi kasvaneeseen kysyntään kehitettiin LCE-ISA-standardi yksinkertaisten yhteisöjen tilintarkastukseen. LCE-ISA-standardi eriyttää pienten ja yksinkertaisen yhteisöjen standardit monimutkaisista ISA-standardeista. LCE-ISA-standardin lähtökohtana kuitenkin toimivat juuri ISA-standardit, joten suuria muutoksia tilintarkastukseen se ei tuonut. LCE-ISA-standardi on kuitenkin tilintarkastajan näkökulmasta helpompi opetella ja hallita. (Laine 2024.)

Waris (2025) tutki opinnäytetyössään, miten kevennetty standardi vaikuttaa tilintarkastukseen. Wariksen (2025, 27–29) mukaan LCE-ISA-standardi on ennen kaikkea osoitus siitä, että standardien laatijat myöntävät tilintarkastusalan regulaation kasvaneen tarpeettoman laajaksi sekä monimutkaiseksi etenkin pk-yritysten näkökulmasta. LCE-ISA-standardi ei tuonut merkittäviä käytännön helpotuksia tilintarkastajille. Uutta LCE-ISA-standardia kevyempi standardi voisi vaarantaa tilintarkastuksen antaman kohtuullisen varmuuden tason. Yritykset voisivat kuitenkin hyötyä kevyemmästä tilintarkastuksen regulaatiosta, koska tilintarkastuksen hintataso saattaisi laskea ja tilinpäätösprosessiin käytettävä aika vähentyä.

Regulaation suunnanmuutos ei koske pelkästään tilintarkastusta

Kestävyysraportointia koskeva lainsäädäntö tuli Suomessa voimaan 1.1.2024 alkavilta tilikausilta, kun kirjanpitolain (1336/1997) luku 7 muutettiin. Luku sisältää säädökset kestävyysraportin sisällöstä. Samalla kertaa lisättiin myös tilintarkastuslakiin (1141/2015) kestävyysraportoinnin varmentamista koskevat säädökset. Säätelyn kiristyminen ja erityisesti sen aiheuttamat kustannusvaikutukset varsinkin alkuvaiheessa aiheuttivat paljon keskustelua ja eri tutkimuksissa selvitettiin hyötyjen ja kustannusten suhdetta. (Collan 2025; Ecobio Manager 2025)

Sääntelyn ja regulaation suunnanmuutos näkyy hyvin nyt tilintarkastusalan ulkopuolella. Euroopan komissio ehdotti keväällä 2025 Omnibus-aloitetta, jolla pyritään keventämään kestävyysraportointi- ja yritysvastuudirektiivien vaatimuksia. Kyseinen ensimmäinen Omnibus-ehdotus on vain osa komission prosessia, jonka tarkoituksena on EU-alueen taloudellisen kilpailukyvyn parantaminen. (KPMG 2025.)

Ensimmäisen vaiheen Omnibus-ehdotus kuvastaa yrityssääntelyn nykytilannetta hyvin. Jopa Euroopan komissio peruuttaa omissa sääntelyhankkeissaan, sillä sääntely on kasvanut liialliseksi. Ensimmäisen Omnibus-ehdotuksen neuvotteluissa päästiin alustavaan sopuun 8.12.2025. (Suomen Tilintarkastajat 2025.) Euroopan parlamentti (2025) hyväksyi neuvottelutuloksen 16.12.2025.

Kevyempi regulaatio talouskasvun apuna

Zad (2024) arvioi, että regulaation lisääntynyt määrä heikentää uusien yritysten mahdollisuutta menestyä. Euroalueen talouskasvu on merkittävästi Yhdysvaltoja jäljessä, ja samaan aikaan uusia säädöksiä otettiin EU:ssa käyttöön lähes nelinkertainen määrä. Esimerkiksi Onego Bio päätti avata tuotantolaitoksen Yhdysvaltoihin, vaikka teknologiaa kehitettiin Suomessa. EU:n hitaat lupaprosessit painoivat tässäkin tapauksessa liikaa vaakakupissa.

Taloudessa pitkään jatkunut heikko tilanne ja pankkitoiminnan tiukentunut sääntely johtaa yrityksiä tilanteeseen, jossa lainan ottaminen tai sen saaminen on hankalaa (Suomen Yrittäjät 2025). Regulaatio ja sääntely on tärkeää, ja etenkin tekoälyn villi kehitys kaipaisi kipeästi sääntelyä eettisyyden ja kestävyyden osalta. Yritystoiminta ja siitä syntyvä talouskasvu kuitenkin edellyttävät riskinottoa, jota ei tulisi sääntelyllä täysin hyydyttää. Uuden sääntelyn kehittämisen lisäksi on vähintään yhtä tärkeä purkaa huonoksi todettua regulaatiota.

Lähteet

Collan, M. 2025. Selvitys: Kestävyysraportointi koetaan yrityksissä raskaana ja kalliina. Viitattu 16.12.2025. Saatavissa https://www.lut.fi/fi/uutiset/selvitys-kestavyysraportointi-koetaan-yrityksissa-raskaana-ja-kalliina

Ecobio Manager. 2025. Kestävyysraportoinnin kustannukset ja hyödyt. Viitattu 16.12.2025. Saatavissa https://ecobiomanager.com/fi/kestavyysraportoinnin-kustannukset-ja-hyodyt/

Euroopan parlamentti. 2025. Simplified sustainability reporting and due diligence rules for businesses. Viitattu 16.12.2025. Saatavissa https://www.europarl.europa.eu/pdfs/news/expert/2025/12/press_release/20251211IPR32164/20251211IPR32164_en.pdf

Kirjanpitolaki 1336/1997. Finlex. Viitattu 16.12.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1997/1336

KPMG. 2025. Euroopan komission Omnibus-ehdotus. KPMG. Viitattu 13.12.2025. Saatavissa https://kpmg.com/fi/fi/ajankohtaista/esg/euroopan-komission-omnibus-ehdotus.html

Laine, R. 2024. Miksi LCE-standardi on tervetullut? Suomen Tilintarkastajat ry. Viitattu 13.12.2025. Saatavissa https://tilintarkastajat.fi/blogit/miksi-lce-standardi-on-tervetullut/

Suomen Tilintarkastajat. 2025. Omnibus I –ehdotuksesta alustava sopu. Suomen Tilintarkastajat ry. Viitattu 13.12.2025. Saatavissa https://tilintarkastajat.fi/uutiset/omnibus-i-ehdotuksesta-alustava-sopu/

Suomen Yrittäjät. 2025. Pk-yritysbarometri 1/2025. Viitattu 13.12.2025. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/ajankohtaista/tutkimukset/pk-yritysbarometri-1-2025/

Tilintarkastuslaki 1141/2015. Finlex. Viitattu 15.12.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2015/1141

Waris, T. 2025. LCE-ISA-tilintarkastusstandardi ja sen merkitys PMA-asetuksen mukaisten osakeyhtiöiden tilintarkastuksessa. Opinnäytetyö (AMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Lappeenranta. Viitattu 13.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121636966

Zad, Y. 2024. EU reguloi itsensä hengiltä, Yhdysvallat luo kasvua. Kauppalehti. Viitattu 13.12.2025. Saatavissa https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/5ced8754-7ab6-499c-8cbb-7f5ccc0ba29c