Yritysten taloushallinto on muuttunut viime vuosina digitalisaation kehittyessä (Fredman 2021). Nykyään yhä useampi yritys ulkoistaa taloushallinnon kokonaan tai osittain ulkopuoliselle palveluntarjoajalle, kuten tilitoimistolle. Huovila (2025) selvitti opinnäytetyössään eri järjestelmien soveltuvuutta pienen yrityksen taloushallinnon tarpeita varten. Tärkeää on arvioida, mitä taloushallinnon osa-alueita halutaan sekä mitä on kannattavaa ulkoistaa. Kun etsitään sopivaa palveluntarjoajaa, on huomioitava, mitä järjestelmiä heillä on käytössä ja vastaavatko ne yrityksen tarpeisiin. (Huovila 2025.)
Taloushallinnon järjestelmiä on markkinoilla paljon, mutta niiden soveltuvuus vaihtelee yrityksen koon, toimialan ja prosessien mukaan. Usein pienemmille yrityksille riittävät standardit taloushallinnon erillisjärjestelmät, kun taas isommat yritykset tarvitsevat laajempia toiminnanohjausjärjestelmiä. Pienemmillä yrityksillä ei ole resursseja maksaa laajoista tai useista järjestelmistä, joten sen tulee olla kustannustehokas. Oikea järjestelmä tehostaa prosesseja, säästää aikaa ja kustannuksia sekä tarjoaa luotettavaa tietoa päätöksen teon tueksi. Se automatisoi rutiinitehtäviä, vähentää manuaalista työtä ja virheitä. (Kaikkonen 2025.)
Yrityksen nykytilanne vertailun lähtökohtana
Kun järjestelmiä on paljon, vertailulla on suuri merkitys, jotta löydetään parhaiten yrityksen tarpeita vastaava ja hinta-laatusuhteeltaan paras järjestelmä. Vertailussa on huomioitava yrityksen strategia, toimiala, kilpailutilanne, kasvusuunnitelmat, resurssit sekä kansainvälisyys (Huovila 2025).
Ennen kuin voidaan lähteä vertailemaan järjestelmiä, on kartoitettava yrityksen nykytilanne ja tarpeet. Tämä edellyttää prosessien avaamista vaiheittain, jotta saadaan selville mitä prosesseja halutaan kehittää ja tukea. Lisäksi on selvitettävä, millaisia toiminnallisuuksia tarvitaan nyt ja lähitulevaisuudessa (Mutila 2025). Kun tarpeet ovat selvillä, voidaan aloittaa järjestelmien kartoitus, pyytää demoja ja tarjouksia (Azets 2025).
Järjestelmiä vertailtaessa kannattaa kiinnittää huomiota käyttöliittymän selkeyteen ja käytettävyyteen, toimintojen laajuuteen, integraatiomahdollisuuksiin, mukautuvuuteen yrityksen kasvun mukaan, raportoinnin monipuolisuuteen sekä tuen ja käyttöönottoprosessin sujuvuuteen. Lisäksi vertailussa tulee huomioida järjestelmien kokonaiskustannukset, sillä kuukausimaksun lisäksi hintaan voi sisältyä esimerkiksi käyttöönottoon, ylläpitoon, integraatioihin ja koulutuksiin liittyviä kustannuksia. (Kaikkonen 2025.) Heti vertailun alussa kannattaa ottaa myös järjestelmän käyttäjät mukaan, sillä he tuntevat prosessit ja tietävät, mitkä toiminnot ovat välttämättömiä. Lopullinen valinta perustuu tarjouksiin, joita on hyvä tarkastella huolellisesti ja arvioida, mikä vastaa parhaiten yrityksen tarpeita. (Azets 2025.)
Monilla käytössä useita ohjelmistoja
Taloushallintoliitto on selvittänyt vuosina 2019, 2021 ja 2024 eri taloushallinto-ohjelmien käytettävyyttä (Taloushallintoliitto 2019; Taloushallintoliitto 2021; Taloushallintoliitto 2024). Viimeisimmässä tutkimuksessa selvitettiin myös ohjelmistojen hinta-laatusuhdetta.
Vuoden 2024 selvityksessä oli mukana 15 eri ohjelmistoa, ja ehdotonta ykkössijaa pitää Procountor 22 %:n markkinaosuudella. Selvityksessä tuli ilmi myös, että yhä useampi kirjanpitäjä käyttää työssään useampaa ohjelmistoa. (Taloushallintoliitto 2024.)
Taloushallinnon järjestelmän valinta on pitkä prosessi, ja siihen kannattaa panostaa, koska sillä on suuri vaikutus yrityksen toimintaan pitkällä aikavälillä. Sen valintaan kannattaa käyttää aikaa, sillä sopiva järjestelmä tukee yrityksen kasvua, helpottaa arkea ja tuo merkittäviä kustannussäästöjä.
Kirjoittajat
Viivi Huovila valmistui liiketalouden tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2025.
Teija Launiainen toimii laskentatoimen lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Azets. 2025. Taloushallinto-ohjelman valintaopas, vinkit valintaan. Viitattu 15.12.2025. Saatavissa https://www.azets.com/fi-fi/ajankohtaista/oppaat/taloushallinto-ohjelman-hankinta
Fredman, J. 2021. Taloushallinnon digitalisaatio Suomessa. Tilisanomat. Viitattu 15.12.2025. Saatavissa https://tilisanomat.fi/teknologia/taloushallinnon-digitalisaatio-suomessa
Huovila, V. 2025. Taloushallintoprosessin kehittäminen ja integraation parantaminen tilitoimiston ohjelmiston kanssa. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Viitattu 15.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121737499
Kaikkonen, K. 2025. Miten valita oikea taloushallinnon järjestelmä yritykselle? Talousagentit. Viitattu 15.12.2025. Saatavissa https://talousagentit.fi/miten-valita-oikea-taloushallinnon-jarjestelma-yritykselle/
Mutila, K. 2025. Miten valita oikea taloushallinnon järjestelmä kasvuyritykselle? Greenstep. Viitattu 15.12.2025. Saatavissa https://greenstep.fi/artikkelit/taloushallinnon-jarjestelman-valinta-kasvuyritykselle
Taloushallintoliitto. 2019. Tilitoimistoalalla on valinnanvaraa hyvistä ohjelmistoista. Viitattu 16.12.2025. Saatavissa https://taloushallintoliitto.fi/blog/2020/03/27/tilitoimistoalalla-on-valinnanvaraa-hyvista-ohjelmistoista/
Taloushallintoliitto. 2021. Tilitoimistojen kirjanpito-ohjelmistot on rankattu jälleen!. Viitattu 16.12.2025. Saatavissa https://tilisanomat.fi/teknologia/tilitoimistojen-kirjanpito-ohjelmistot-rankattu-jalleen
Taloushallintoliitto. 2024. Perinteinen ohjelmistotutkimuksemme julkaistu jo kolmannen kerran. Viitattu 16.12.2025. Saatavissa https://tilisanomat.fi/teknologia/perinteinen-ohjelmistotutkimuksemme-julkaistu-jo-kolmannen-kerran
