Teknologisen osaamisen rinnalle tarvitaan markkinakyvykkyyttä

Suomessa keskustelu innovaatioista ja kasvusta keskittyy usein teknologisiin ja tieteellisiin edistysaskeliin. Innovaatioita tarkastellaan lineaarisen ajattelumallin kautta: ensin syntyy tutkimustulos tai keksintö, sitten kehitetään teknologiaa ja tuotteita, ja vasta lopuksi pohditaan, kenelle ratkaisu tuottaa arvoa ja millainen markkina sille löytyy. (Karske & Korkman 2024; Korkman 2026.)

Lineaarisen mallin etenemisjärjestys on vääränlainen. Yleisesti on tiedossa ja peräti itsestään selvää, että ensin tulee selvittää asiakastarve. Miksi kuitenkin edelleen toimitaan lineaarisen mallin mukaan? Miten tulisi jatkossa tehdä toisin?


Pelkkä teknologia ei riitä – lisää asiakasymmärrystä ja kaupallistamista

Miksi-kysymykseen yksi syy voi löytyä siitä, että insinöörikansana vahvuutemme on aina ollut uusien keksintöjen synnyttäminen (Karske & Korkman 2024). Kasvu ei kuitenkaan synny pelkästä keksinnöstä tai teknologiasta, vaan kyvystä yhdistää teknologia, asiakasymmärrys, brändi, markkinatuntemus ja kaupallistaminen. Teknologisen osaamisen rinnalle tarvitaan markkinakyvykkyyksiä: kykyä tunnistaa uusia markkinamahdollisuuksia, ymmärtää asiakaskäyttäytymisen ja -kysynnän muutoksia, haastaa vallitsevia oletuksia ja rakentaa kokonaan uusia kategorioita. Aineettomat investoinnit voivat olla keskeinen tekijä siinä, muuttuuko idea menestyväksi ja kaupallistetuksi innovaatioksi. (Perttunen 2026a; Korkman 2026.)

Kuva 1. Teknologian rinnalle tarvitaan asiakasymmärrystä. (Hassan 2019)

Lähtökohtana pitää olla ymmärrys siitä, mitä tai kenen ongelmaa ollaan ratkaisemassa, missä markkinassa ja miten teknologia viedään loppukäyttäjälle – oli kyse sitten fyysisestä tuotteesta tai palvelusta. (Karske & Korkman 2024.) Keskeinen kysymys on: tuottaako tämä hyötyä ja arvoa asiakkaalle? Kun tätä kysymystä esitetään johdonmukaisesti ja väsymättä, se voi käynnistää ketjureaktion ja aikaansaada keskittymisen asiakkaan arvon luomiseen yrityksen kaikilla tasoilla. (Werner & Le-Brun 2025.)

Hankenin työelämäprofessori Oskar Korkman (2026) nosti esiin Business Finlandin kesäkuun Kilpailuetua aineettomista investoinneista -tilaisuudessa (2026) sen seikan, että Suomessa ei puhuta markkinoista eikä kaupallistamisesta. Hänen mukaansa tekoälykin nähdään Suomessa uutena teknologiana, kun Ruotsissa se nähdään uutena konseptina. Esimerkkinä hän mainitsi Tukholmassa sijaitsevan Lovable-yrityksen, joka tarjoaa tekoälypohjaisen koodaustyökalun ja joka on jo noin 11,5 miljardin euron arvoinen. (Lappalainen 2025; Lappalainen 2026.)

Ruotsi sijoittui vuoden 2025 Global Innovation Indexissä toiselle sijalle. Suomi puolestaan oli globaalisti seitsemännellä sijalla. Suomen sijoitus voi kertoa esimerkiksi juuri siitä, että tutkimuspohjaa ja osaamista löytyy, mutta innovaatioiden kaupallistaminen ja skaalaaminen globaalisti eivät vielä ole riittävällä tasolla. (Santavirta 2026.)

Tämä näkyy myös Business Finlandin (Perttunen 2026b) uudessa strategiassa, jossa kannustetaan yrityksiä entistä enemmän vahvistamaan kaupallistamisen valmiuksiaan, investoimaan aineettomaan pääomaan ja syventämään loppuasiakkaiden tarpeiden ymmärrystä.

Rahoituksella vauhtia markkinakyvykkyyksien kehittämiseen

Tutkimusten mukaan aineettoman arvonluonnin palveluita hyödyntävät yritykset menestyvät keskimäärin paremmin kuin muut. Siksi myös liiketoiminnan kehittämistä rahoittavien tahojen olisi perusteltua kannustaa ja jopa edellyttää aineettomien palvelujen hyödyntämistä osana kehittämishankkeita. (Hassi 2026.) Asiakaslähtöiset yritykset ovat myös yli kolme kertaa todennäköisemmin toimialansa kasvun kärjessä ja niiden kannattavuus on keskimäärin noin 23 prosenttia korkeampi kuin kilpailijansa. (Werner & Le-Brun 2025.)

Edellä esiin nostetut teemat ovat ajankohtaisia myös LAB-ammattikorkeakoulun (2026) Next Level by Kasvu -hankkeessa. Hankkeessa on kartoitettu neljällä eri toimialalla toimivan eteläkarjalaisen pk-yrityksen liiketoiminnallisia haasteita. Niitä kaikkia yhdistää tarve vahvistaa asiakasymmärrystä ja kehittää markkinakyvykkyyksiä.

Kirjoittaja

Niina Ihalainen, VTM, MBA, työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana sekä projektipäällikkönä hankkeessa Next Level by Kasvu.

Lähteet

Business Finland. 2026. Kilpailuetua aineettomista investoinneista. Business Finlandin tilaisuus 9.6.2026. Viitattu 7.8.2026. Saatavissa https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/tapahtumat/2026/kilpailuetua-aineettomista-investoinneista/

Hassan, M. 2019. Shopping, online, mobile, fashion, shop, app. Pxhere. Viitattu 17.8.2026. Saatavissa https://pxhere.com/en/photo/1584907  

Hassi, E. 2026. ”Se on hulluutta, koska se on puhdasta arvailua”, kuvailee muotoilutoimiston perustaja takaperoista innovaatioprosessia. Design Forum Finland. Viitattu 7.8.2026. Saatavissa https://designfinland.fi/asiakasymmarrys/se-on-hulluutta-koska-se-on-puhdasta-arvailua-kuvailee-muotoilutoimiston-perustaja-takaperoista-innovaatioprosessia/

Karske, J. & Korkman, O. 2024. Aineeton pääoma ja markkinalähtöisyys – kasvun kriittiset kyvykkyydet Suomessa. Design Forum Finland. Viitattu 7.8.2026. Saatavissa https://designforum.fi/blogit/aineeton-paaoma-ja-markkinalahtoisyys-kasvun-kriittiset-kyvykkyydet-suomessa/

Korkman, O. 2026. Markkinakyvykkyydet – Suomen sokea piste? Esitys Business Finlandin tilaisuudessa 9.6.2026. Viitattu 7.8.2026. Saatavissa https://mediabank.businessfinland.fi/l/JvfMQtD9SZdL/f/ShBz

LAB. 2026. Next Level by Kasvu. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.8.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/next-level-kasvu

Lappalainen, E. 2025. Tekoälyn superlupaus tulee Tukholmasta. Helsingin Sanomat 21.9.2025. A32.

Lappalainen, E. 2026. Tekoälytähti on jo 13 miljardin arvoinen. Helsingin Sanomat. A26.

Perttunen, A-K. 2026a. Kasvun näkymätön moottori – miksi aineettomat investoinnit ja luovien alojen osaaminen ovat Suomen seuraava kilpailuetu. Creative Finland. Viitattu 7.8.2026. Saatavissa https://www.creativefinland.fi/post/kasvun-nakymaton-moottori—miksi-aineettomat-investoinnit-ja-luovien-alojen-osaaminen-ovat-suomen-seuraava-kilpailuetu

Perttunen, A-K. 2026b. Kilpailuetua aineettomista investoinneista: Luovat alat osana yritysten innovaatiotoimintaa ja Business Finlandin rahoittamia T&K-hankkeita. Business Finland. Viitattu 14.8.2026. Saatavissa https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/tapahtumat/2026/kilpailuetua-aineettomista-investoinneista/

Santavirta, P. 2026. Scaleup-yritykset vievät suomalaisen teknologiaosaamisen maailmalle. Directors’ Institute Finland. Viitattu 7.8.2026. Saatavissa https://dif.fi/ajankohtaista/teema-artikkelit/scaleup-yritykset-vievat-suomalaisen-teknologiaosaamisen-maailmalle/

Werner, J. & Le-Brun, P. 2025. Become an Octopus Organization: How your company can adapt to a complex world. Harvard Business Review. November–December 2025, 50–60.