Maailma on ollut turbulenssissa jo yli kaksi vuotta. Koronavirus on kurittanut yrityksiä, ja myös helmikuun lopussa alkanut Ukrainan sota vaikuttaa eri tavoin yrityksiin. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia ja ammattitaitoista työvoimaa siitä huolimatta, että epidemiat voivat jyllätä tai muualla maailmassa ammukset lentävät.
Moni yritys uskoo, että työvoimapulaa voitaisiin ratkoa lisäämällä koulutuspaikkoja tai nopeuttamalla opintopolkuja. Asiantuntijoiden mukaan koulutukseen panostaminen on hyvä lähtökohta muttei välttämättä vastaa nykyiseen työvoimapulaan. Työperäisen maahanmuuton lisääminen ja ulkomaalaisten osaajien houkutteleminen Suomeen ovat keskeiset asiat työvoimapulan torjumisessa. (Welling 2021). Kauppakamarin tekemän kyselyn mukaan jopa kaksi kolmesta suomalaisyrityksestä katsoi, että pula osaavasta työvoimasta on aiheuttanut ongelmia yrityksen liiketoiminnassa. (STT 2019).
STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainàn mukaan ulkomainen osaava työvoima voi nopeasti lievittää työvoimapulaa. Hän kuitenkin muistuttaa, että kielimuuri voi olla hidaste. Suomen rajojen sisäpuolella tarvitaan ennen kaikkea asennemuutosta. (Welling 2021).
Kuluvan alkuvuoden suurimmat ammattiosaajatarpeet näkyvät selkeästi (kuva 1). Tulos ei hämmästytä, mutta antaa myös haasteen ammattikorkeakouluille sairaanhoitajien kouluttamisessa, kun nykyinen väestö vanhenee ja eläköityy.
![[Alt-teksti: Taulukon ammatit ovat ensimmäisenä lähihoitajat, sitten sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, sosiaalityön erityisasiantuntija, ylilääkärit ja erikoislääkärit sekä viidentenä yleislääkärit.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/05/283_2022_Yritysten-tyovoiman-ja-yrittajyyden-tarve-koronan-hellittaessa_2-1024x422.png)
Kotimaisia paluumuuttajia Etelä-Karjalaan houkutteleva Kotiin-verkkosivusto avattiin huhtikuussa. Sen avulla töitä ja tekijöitä pyritään yhdistämään nyt tehokkaasti. (Lappeenrannan kaupunki 2022.)
Maahan muuttaneilla yrittäjäpotentiaalia
Suomen Yrittäjät on ottanut kantaa maahanmuuttajien työllistymiseen. Suomessa on noin 10 000 maahan muuttanutta yrittäjää. Heidän yrityksissään on noin 30 000 työntekijää. Näissä firmoissa on valtavasti mahdollisuuksia sekä työllistämiseen että kasvuun. (Kujala & al. 2020).
Yrittäjyys on monille maahanmuuttajille toimiva ja luonteva tapa kiinnittyä suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan. Siksi on olennaista, että yrittäjäpalvelut huomioivat vieraskielisten tarpeet nykyistä paremmin. (Kujala & al. 2020).
Vuonna 2021 tehdyn barometrin mukaan pandemian aikanakin työvoiman saatavuuden ongelma oli yksi keskeisimmistä syistä siihen, miksi yritykset eivät palkkaa lisätyövoimaa. Rakentamisessa ja teollisuudessa työvoiman saatavuus koettiin toimialoittain katsottuna haasteellisimmaksi. Mitä kasvuhakuisempi yritys on, sitä enemmän työvoiman saatavuus koetaan kasvun esteeksi. (Yrittäjät 2022).
LAB-ammattikorkeakoulu on mukana valtakunnallisessa KOKKA-hankkeessa (LAB 2022). Kaakon KOKKA -hankkeen kohderyhmänä ovat ulkomaalaistaustaiset opintonsa päättävät henkilöt sekä yritykset, joilla on pula työtekijöistä. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni ulkomaalaistaustainen osaaja työllistymään Kaakkois-Suomeen.
Kirjoittaja
Tarja Vahtokari toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä ja työskentelee Kansainväliset työyhteisöt ja osaajat Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa -hankkeessa (LAB 2022).
Lähteet
fauxels. 2022. Group of employees working together. Pexels. Viitattu 5.5.2022. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/gorup-of-employees-working-together-3182759/
Kujala, A., Haavisto, M., Mikkilä, J., Tikkala, J. & Seppänen, S. 2020. Suomi on yritystensä summa. 2.0. Suomen Yrittäjien aluekehitysohjelma 2020‒2025. Suomen Yrittäjät. Viitattu 5.5.2022. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/wp-content/uploads/2021/07/aluekehitysohjelma_2020.pdf
LAB. 2022. Kaakon KOKKA. Kansainväliset työyhteisöt ja osaajat Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Hanke. Viitattu 5.5.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/KOKKA
Lappeenrannan kaupunki. 2022. Paluumuuttajia Etelä-Karjalaan houkutteleva ”Kotiin” -verkkosivusto on avattu – Töitä ja tekijöitä pyritään yhdistämään nyt tehokkaasti. Tiedote 21.4.2022. Viitattu 5.5.2022. Saatavissa https://www.wirma.fi/ajankohtaista/paluumuuttajia-etela-karjalaan-houkutteleva-kotiin-verkkosivusto-avattu-toita-ja
STT. 2019. Työvoimapula riivaa suomalaisia yrityksiä, kertoo Kauppakamarin kysely ‒ ”Ihmiset eivät ota työtä vastaan niin hanakasti kuin sopisi toivoa”. Sss.fi. Viitattu 5.5.2022. Saatavissa https://www.sss.fi/2019/11/tyovoimapula-riivaa-suomalaisia-yrityksia-kertoo-kauppakamarin-kysely-ihmiset-eivat-ota-tyota-vastaan-niin-hanakasti-kuin-sopisi-toivoa/
TEM. 2022. Työ- ja elinkeinoministeriö. 2022. Ammattibarometri: Työvoimapulasta kärsivien ammattien määrä on noussut koronaa edeltäneelle tasolle. Tiedote 5.4.2022. Viitattu 22.4.2022. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/ammattibarometri-tyovoimapulasta-karsivien-ammattien-maara-on-noussut-koronaa-edeltaneelle-tasolle
Welling, R. 2021. Mikseivät työvoimapulasta kärsivät yritykset ole valmiita korottamaan palkkoja? Asiantuntijat kävivät läpi alojen esittämät ratkaisut Suomen työvoimapulaan. Helsingin Sanomat. Viitattu 5.5.2022. Saatavissa https://www.hs.fi/talous/art-2000008350234.html
Yrittäjät. 2022. Pk-yritysbarometri 1/2022. Viitattu 5.5.2022. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/tutkimukset/pk-yritysbarometri-1-2022/
