Rakkauslaulu soi uuden soittokumppanin avulla

Sain kunnian toimia pääpuhujana Luovat alat & AI – uhka vai mahdollisuus?
-tapahtumassa Lahdessa joulukuussa 2025 (LADEC Oy 2025). Puheenvuoroni pohjautui LuovAIn-hankkeessa kehittämääni asiantuntemukseen tekoälyn ja luovien alojen rajapinnasta (LAB 2026). Tapahtuma keräsi Päijät-Hämeen luovan alan toimijat yhteen keskustelemaan generatiivisesta tekoälystä ja sen vaikutuksista luovuuteen ja luovaan toimialaan.

Musiikki, tekoäly ja ihmisen tarina

Olen koulutukseltani MBA ja filosofian maisteri (musiikkitiede). Musiikki on ollut minulle aina tunneilmaisun vahvin kieli ja olen kulkenut luovan ajattelun polkua läpi lapsuuden, nuoruuden ja työelämän: kulttuurialalta tapahtumatuotantoon, digitaalisista ekosysteemeistä ammatilliseen opettajuuteen. Kun tekoäly saapui työpöydälleni, en kokenut pelkoa, vaan uteliaisuutta. Voisiko tekoäly olla uudenlainen soittokumppani?

LADECin tapahtumassa yleisön eteen astui ihminen, joka oli kokeillut tekoälyn mahdollisuuksia myös tunneilmaisun välineenä. Rakkauslauluni, jonka olin tehnyt generatiivisen tekoälyn avulla tapahtumaa varten, sai siellä ensisoittonsa. Kirjoitin sanat itse, syötin ne Suno-työkaluun, ja ohjasin musiikin tunnelmaa prompteilla.

Yleisö vaikeni. Useampi tuli jälkeenpäin kertomaan, että kappale kosketti. Tämä oli vastaus yhteen tapahtuman keskeisistä kysymyksistä: voiko tekoälyn avulla tuotettu taide liikuttaa? Kyllä voi. Mutta vain silloin, kun mukana on ihmisen kokemus, tarina ja ohjaus. Se, mikä koskettaa, syntyy edelleen ihmisen käsistä; tekoäly vain auttaa löytämään entistä nopeamman reitin.

Kuva 1. Tekoäly, luovuus ja musiikki kohtaavat tulevaisuuden visiossa. (Kuva: ChatGPT/DALL·E / Tiina Taiminen)

Tekoäly ei korvaa luovuutta, se tarvitsee sitä

Luovuus ei katoa, vaikka työkalut muuttuvat. Sen sijaan se kehittyy. LuovAIn!-hankkeen asiantuntijana olen nähnyt, kuinka tekoäly voi avata tilaa uudenlaisille kokeiluille, nopeuttaa ideointia ja tarjota vaihtoehtoja myös kaupallistamiseen.

Generatiivisen tekoälyn ohjaaminen vaatii luovan ajattelun ydintaitoja: herkkyyttä, rytmitajua ja logiikkaa. Tekoäly ei tuota valmista, vaan antaa vaihtoehtoja. Ihminen tuo (tai promptaa) kontekstit, merkitykset ja tunnelman. Tämän vuoksi tekoäly ei ole uhka luovalle tekijälle – vaan kutsu uudenlaiseen yhteistyöhön.

Luovien alojen osaajille tärkeimmät tulevaisuuden taidot liittyvätkin uteliaisuuteen, yhteisöihin ja rohkeuteen kokeilla. Tarvitaan paitsi teknistä ymmärrystä myös uskallusta, eettistä reflektiota ja tilaa epävarmuudelle.

Tekoälyn ja ihmisen yhteistyö


Tutkimus tukee havaintoa siitä, että tekoäly voi toimia voimakkaana luovuuden katalyyttina, kunhan ihminen säilyttää roolinsa ohjaajana ja arvioijana. Gustafsson (2022) korostaa, että tekoäly ja ihminen voivat muodostaa uudenlaisen luovan liittouman, jossa kone tuo nopeutta ja vaihtoehtoja, mutta ihminen säilyttää merkityksen ja kontekstin.

Magni, Park & Chao (2023) muistuttavat, että ihmiset arvioivat tekoälyn tuottamia luovia tuotoksia herkästi vähäpätöisiksi, vaikka itse lopputulos olisi objektiivisesti yhtä vaikuttava. Tämä viittaa luovuuden portinvartijailmiöön (creativity gatekeeping), jossa inhimillinen ennakkoluulo voi estää tekoälyavusteisen taiteen arvostuksen ja sitä kautta uusien mahdollisuuksien tunnistamisen.

Anantrasirichain & Bullin (2021) mukaan luovien alojen ammattilaisten tulisi osallistua tekoälyn kehittämiseen jo sen varhaisissa vaiheissa – ei pelkästään käyttää valmiita välineitä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi oman osaamisen päivittämistä, uusien yhteistyömuotojen etsimistä ja tekoälyratkaisujen testaamista käytännössä. Tärkeää on myös tuoda luovan alan näkemyksiä mukaan keskusteluun tekoälyn eettisistä ja kulttuurisista vaikutuksista.

Konkreettiset askeleet seuraavalle luovuuden tasolle

Pääpuhujana LADECin tilaisuudessa huomasin, että moni kuulija kaipasi konkreettisia keinoja tekoälyn kanssa toimimiseen. Käsissämme ei ole pelkästään tekninen, vaan myös ammatillinen ja kulttuurinen murros. Miten siihen vastataan?

  1. Harjoittele prompteja kuin opettelisit uuden soittimen. Käytä työkaluja, mutta älä jätä ajatustyötä niille.
  2. Hyödynnä koulutuksia ja alustoja. LuovAIn!-verkkokurssimme keräsi tapahtumassa heti suuren kiinnostuksen – yli 80 % osallistujista nosti kätensä, kun kysyin, onko siitä hyötyä.
  3. Verkostoidu ja liittoudu. Pienet toimijat tarvitsevat toisiaan. Tekoäly tuo mahdollisuuksia, mutta myös riskejä, joihin vastataan parhaiten yhteisöissä.

LuovAIn!-hanke toimii sillanrakentajana teknologian, ihmisten ja oppimisen välillä. Kehitämme parhaillaan valtakunnallista osaamisen ja ymmärryksen ekosysteemiä luovien alojen ja tekoälyn risteykseen. (LAB 2026; LuovAIn! 2026.)

Kirjoittaja

Tiina Taiminen (MBA & FM) on LAB-ammattikorkeakoulun digitaalisen liiketoiminnan lehtori ja LuovAIn!-hankkeen asiantuntija edistäen luovan toimialan kaupallistamista tekoälyä hyödyntäen.

Lähteet

Anantrasirichai, N. & Bull, D. 2021. Artificial Intelligence in the Creative Industries: A Review. The Artificial intelligence review, 2022-01, Vol. 55 (1), 589─656. Viitattu 11.1.2026. Saatavissa  https://doi.org/10.1007/s10462-021-10039-7

Gustafsson, E. 2022. How Can Contextual Variables Influence Creative Thinking? Contributions from the Optimal‐Level of Arousal Model. The Journal of creative behavior, 2023-03, Vol.57 (1), p.96-108. Viitattu 11.1.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1002/jocb.565

LAB. 2026. Tekoäly luovan ja kulttuurialan ekosysteemissä – LuovAIn! Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.1.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tekoaly-luovan-ja-kulttuurialan-ekosysteemissa-luovain

LADEC Oy. 2025. Luova ala & AI ─ uhka vai mahdollisuus? Tapahtuma. Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Viitattu 11.1.2026. Saatavissa  https://tapahtumat.ladec.fi/luova_ala_ai/FI

LuovAIn! 2026. Tekoäly luovan ja kulttuurialan ekosysteemissä – LuovAIn! Viitattu 15.1.2026. Saatavissa https://luovain.ai/

Magni, F., Park, J. & Chao, M.M. 2023. Humans as Creativity Gatekeepers: Are We Biased Against AI Creativity? J Bus Psychol 39, 643–656 (2024). Viitattu 11.1.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s10869-023-09910-x