Rahapelaaminen on yleistä – Miksi siitä on niin vaikea puhua?

Pelaaminen on suosittu viihteen ja ajanvietteen muoto, joka tuo jännitystä, yllätyksiä ja voi muodostua tärkeäksi osaksi sosiaalista kanssakäymistä. Joskus pelaaminen voi kuitenkin muuttua ongelmaksi. Tässä artikkelissa ongelmapelaamista tarkastellaan rahapelaamisen viitekehyksessä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (2025) määrittelee ongelmapelaamisen varsinaista peliriippuvuutta lievempänä tilana, josta aiheutuu kuitenkin useampia kielteisiä seurauksia kuten taloudellisia haittoja tai ihmissuhdehaasteita. Rahapeliriippuvuudesta puhutaan silloin, kun pelaamiseen koetaan pakottavaa tarvetta ja sille on myös diagnostinen kriteeri. Peliriippuvaisella on usein vakavia taloudellisia, sosiaalisia tai terveydellisiä ongelmia. (THL 2025, 7.)

Yksi rahapelaamiseen liittyvä termi on pelikäyttäytyminen. Kalle Lind ja Eija Pietilä (2022) toteavat riskipelaajien käyttäytyvän enemmän ongelmapelaajien kaltaisesti, esimerkiksi pelaamalla useampia pelejä ja korkeammalla pelitiheydellä. Rahapelaamisessa nähdään myös niin sanottua tappioiden kiinnikuromista sekä lisärahan lataamista kesken pelisession. Tällainen pelikäyttäytyminen indikoi, että riskipelaaminen on muuttumassa peliongelmaksi (Lind & Pietilä 2022, 24–25).

Suomalaisten rahapelaaminen on siirtynyt verkkoon

Suomalaisista 70 % pelaa rahapelejä, mutta sukupuolten välillä on eroja. Miehistä 75 % kertoo pelanneensa rahapelejä viimeisen vuoden aikana, kun taas naisten osalta luku oli 65 %. Rahapelaamisen tuotoista 47 % tulee ongelmapelaajilta, ja THL:n mukaan puolet peleihin käytetyistä rahoista tuli 2,2 prosentilta pelaajista (THL 2025, 9–10). Ongelmapelaaminen näyttää siis kasautuvan pienelle mutta aktiiviselle joukolle.

Kun tarkastellaan riski- ja ongelmapelaamista, ei huoli ole kerran viikossa kupongin kioskille vievistä lottoajista. Nettipelaaminen on yleistynyt, eikä se sido pelaajaa aikaan tai paikkaan. Pelikäyttäytyminen voi muuttua kuin huomaamatta riskipelaamiseksi, kun mahdollisuudet ovat älypuhelimen pyyhkäisyn päässä. Kalle Lind ja Teresa Tenkanen (2022) tuovat esiin rahapelihaitoille altistavia ja suojaavia tekijöitä. Tutkimusten perusteella rahapelihaittojen riski on korkeampi nuorilla miehillä, eronneilla sekä heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevilla. Sukupuolinäkökulmasta on havaittu, että erityisesti miehillä matala koulutustaso sekä kasino- ja urheiluveikkauspelien pelaaminen altistavat rahapeliongelmille (Lind & Tenkanen 2022, 14–15).

Digitaalisuus on luonut pelaamiselle uusia mahdollisuuksia, ja Pelaajabarometrin 2024 mukaan suomalaiset pelaavat netissä sekä onnenpelejä että taitoelementin sisältäviä verkkorahapelejä. Digiarjessa näyttäisi silti olevan edelleen tilausta perinteisemmille raha-automaattipeleille. Niiden suosio laski vuoteen 2022 asti, mutta nyt lasku on pysähtynyt (Kinnunen et al. 2024, 22–28).

Miksi pelaamista ei oteta puheeksi?

Toisin kuin päihteiden riski- ja ongelmakäyttö, ongelmapelaamista voi olla vaikea havaita päälle päin. Ajan myötä pelihaitat alkavat kuitenkin näkyä tiliotteella, ihmissuhteissa ja muuttuneessa käytöksessä. Usein yksittäiset haitat ovat jo ehtineet kasautua ongelmavyyhdeksi ennen kuin pelaaminen otetaan puheeksi. Omaa pelikäyttäytymistä on hyvä pysähtyä tarkastelemaan itselleen rehellisesti. Jos rahallisia tappioita tai pelaamiseen käytettyä aikaa joutuu salailemaan läheisiltään, voi kyse olla jo riskipelaamisesta.

Joskus ammattilainen ei ole varma riski- ja ongelmapelaamisen merkeistä tai kenen kanssa pelaamisen voi ottaa puheeksi. LAB-ammattikorkeakoulun, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja Tampereen yliopiston yhteisessä Ongelmapelaamisen haittojen ehkäisy ja ennakointi -hankkeessa vahvistetaan ammattilaisten osaamista pelaamisen puheeksi otosta ja sen jälkeisestä hoidon ja tuen polusta. Normalisoimalla pelaamisesta puhumista luodaan samalla luottamuksellista ja tuomitsematonta ilmapiiriä aiheen ympärille. Siksi pitäisikin ajatella, että aina voi puhua pelaamisesta.

Lähteet 

Kinnunen, J., Prykäri, S. & Mäyrä, F. 2024. Pelaajabarometri 2024, Seurapelaamisen vastaisku. TRIM Research Reports 32. Tampereen yliopisto.

Lind, K. & Pietilä, E. 2022. Rahapelaamisen puheeksiotto ja pelitapojen kartoittaminen. Teoksessa Lind, K., Castrén, S., Matilainen, R., Pietilä, E. & Tenkanen, T. Riskitason rahapelaaminen ja haittojen ehkäisy. EHYT ry:n julkaisu, 22–26. Viitattu 16.12.2025. Saatavilla: https://ehyt.fi/wp-content/uploads/2022/06/Rahapeli_selvitys_verkkoon_2022.pdf

Lind, k. & Tenkanen, T. 2022. Katsaus riskitason rahapelaamiseen ja rahapelihaittojen ehkäisyyn. Teoksessa Lind, K., Castrén, S., Matilainen, R., Pietilä, E. & Tenkanen, T. Riskitason rahapelaaminen ja haittojen ehkäisy. EHYT ry:n julkaisu, 8–22. Viitattu 16.12.2025. Saatavilla: https://ehyt.fi/wp-content/uploads/2022/06/Rahapeli_selvitys_verkkoon_2022.pdf

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TH. 2025. Rahapelihaitat Suomessa. Kansallinen tietopaketti. Rahapelihaittojen tietopaketit 2025. Viitattu 16.12.2025. Saatavilla: https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/85f84b2c-ed30-4e21-9f3b-acfa79d21de3/content.

Kuvan luomisessa on käytetty copilot-tekoälyohjelmaa: henkilö pelaa rahapeliä älypuhelimella.