Kuntoutusta ollaan uudistamassa sosiaali- ja terveysministeriön asettaman komitean ehdotusten myötä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017.) Ehdotuksissa korostuvat yhteisen sote-tietopohjan luonti, kuntoutuksen kohdentumisen ja tuloksellisuuden seuranta, yhteen toimivat tietorakenteet ja toimintakykytiedot sekä työ- ja toimintakykyarvioinnit. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021.) Toimintakyvyn arviointi voidaan jakaa moniammatillisessa työssä tehtyyn toimintakyvyn arviointiin ja asiakkaan itsearviointiin. Ammattilaisten arvioinnin ja asiakkaan itsearvioinnin kanssa saadaan kattavampi kuva kokonaistilanteesta. (Valkeinen ym. 2020a.)
Aikuisen toimintakyvyn itsearviointi kuntoutumistarpeen tunnistamisessa ja seuraamisessa -suosituksessa halutaan asiakkaan raportoimaa tietoa toimintakyvystään. Käytössä on useita toimintakykymittareita, mutta yhtenäisiä arviointikäytäntöjä ei. Palveluiden tavoitteena on yhdenvertaisuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus. Kehittämisen kohteeksi ovat nousseet arviointimittarit palvelutarpeen, vaikutusten ja laadun arvioimiseksi. (Valkeinen ym. 2020b.)
![[Alt-teksti: kännykkää pitelevä käsi sekä vieressä teksti: kirjauduttuasi: voit liittää lapsesi tai muun perheenjäsenen tiedot sovellukseen. näin voit varata myös heille ajan, uusia reseptin, katsoa tuloksia jne.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/04/203_2023_Asiakkaan-aani-toimintakyvyn-arvioinnissa-1024x529.png)
Itsearviointimittareiden käyttö vauhdittui
Päijät-Häme osallistuu sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hankkeeseen toimintakykymittareiden käytöstä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022.) Päijät-Hämeessä käytettiin Whodas 2.0- ja Promis-itsearviointimittareita fysioterapeutin suoravastaanotolla Hollolassa, Asikkalassa ja Orimattilassa. Lahdessa kohderyhmänä olivat kuntosaliasiakkaat.
Rinteen (2023) YAMK-opinnäytetyössä selvitettiin tiimityömallissa työskentelevien fysioterapeuttien näkemyksiä itsearviointimittareiden käytöstä suoravastaanotolla. Opinnäytetyö toteutettiin soveltavana laadullisena tutkimuksena. Tulosten mukaan Whodas 2.0 ja Promis -itsearviointimittarit koetaan asiakkaan toimintakykyä laaja-alaisesti kuvaaviksi. Käyttöä suositellaan ensikäynnin sijaan seurantakäynneille ja pidemmille kuntoutusjaksoille. Psykososiaalisen toimintakyvyn heikkouksien ilmetessä kyetään asiakas ohjaamaan niiden palvelujen piiriin.
Jatkohoitoon kaivataan ohjausprosesseja
Johtopäätöksenä itsearviointimittareiden käyttöä suositellaan myös muille kuin tiimityömallissa työskenteleville fysioterapeuteille. Fysioterapeutit toivovat selkeitä jatkohoidon ohjausprosesseja psykososiaalisissa tilanteissa. Itsearviointimittareiden käytöstä yleensäkin toivotaan alueella yhtenäisiä linjauksia. Fysioterapeuttien mukaan myös asiakkaat ovat kiinnostuneita itsearviointimittareiden tuloksista.
Kuntoutuksen seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin toivotaan digitaalisia ratkaisuja. Toimintakyvyn itsearviointilomakkeita tullaankin siirtämään Päijät-Sote-sovellukseen. Asiakas voi täyttää lomakkeen omalla ajallaan fysioterapeuttien ajan säästämiseksi. Päijät-Hämeessä pohditaankin tällä hetkellä, mikä toimintakyvyn itsearviointimittari otetaan käyttöön. Ratkaisun löytyessä toimintakyvyn arvioinnista hyötyvät useat ammattilaiset kuten tehtäessä ensimmäistä palvelutarpeen arviointia.
Lisbeth Rinne valmistuu YAMK-fysioterapeutiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija -koulutuksesta LAB-ammattikorkeakoulusta Lahden kampukselta. Hän on kiinnostunut terveydenhuollon digitaalisista ratkaisuista ja niiden kehittämisestä.
Taina Anttonen, FT, TtM, toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä Lahden kampuksella. Hän vastaa sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK -verkkokoulutuksesta, jonka keskiössä on digiasiantuntijuus sote-toimintaympäristössä.
Lähteet
Päijät-Sote. 2021. Näin aloitat Päijät-Sote -sovelluksen käytön. Video. YouTube. Viitattu 5.4.2023. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=M7K9iGn7ntk
Rinne, L. 2023. Fysioterapeuttien näkemyksiä aikuisten toimintakyvyn itsearviointimittareista. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, fysioterapeutti YAMK, sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija. Viitattu 5.4.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/792374/Rinne_Lisbeth.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017: 41. Viitattu 4.4.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160273/RAP2017_41.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021. Työ- ja toimintakyvyn konsepti. Viitattu 14.1.2023. Saatavissa https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULTJTK?preview=/77262225/78512781/Ty%C3%B6-%20ja%20toimintakykytiedon%20konsepti.pdf
Valkeinen, H., Anttila, H., Kolehmainen, L., Lekkeri, K., Mäkelä, M., Penttinen, L. & Salo, I. 2020 a. TOIMIA-suositus: Aikuisten toimintakyvyn itsearviointi kuntoutustarpeen tunnistamisessa ja kuntoutuksen seurannassa. TOIMIA-tietokanta. Terveysportti, Duodecim oy. Viitattu 5.2.2023. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tms00056?toc=802599
Valkeinen, H., Anttila, H., Kolehmainen, L., Lekkeri, K., Mäkelä, M., Penttinen, L. & Salo, I. 2020 b. Aikuisten toimintakyvyn itsearviointi kuntoutustarpeen tunnistamisessa ja kuntoutuksen seurannassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 5.4. 2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139929/TOIMIA_S026_Aikuisten%20toimintakyvyn%20itsearviointi%20kuntoutumistarpeen%20tunnistamisessa%20ja%20kuntoutumisen%20seurannassa%20%281%29.pdf?sequence=1&isAllowed=y
