Imatralla järjestettiin ensimmäinen yhteiskehittämisen työpaja 19.2.2026 EHub Imatran nimissä. EHub on fyysinen ja virtuaalinen ympäristö, jonka on tarkoitus vahvistaa yrittäjyys- ja työllisyysekosysteemin toimivuutta Etelä-Karjalassa. Niin tilalla kuin ekosysteemilläkin pyritään parantamaan asiakkaiden saamaa palvelua, jotta mahdollisimman moni työllistyisi, perustaisi oman yrityksen ja jotta alueella jo toimivat yritykset saisivat parhaat mahdollisuudet kasvaa.
On tärkeää huomata ja tunnistaa, etteivät asiakkaan tarpeet ole sama asia kuin asiakkaan toiveet. Asiakkaiden tarpeisiin pyritään löytämään paras ja tehokkain ratkaisu ekosysteemin avulla, mutta toivelistaa ei välttämättä kannata lähteä ratkaisemaan. (Keränen 2026.)
Ensimmäistä työpajaa oli fasilitoimassa Visit Factoryn Krista Keränen, joka korosti puheessaan, että ekosysteemityön alussa on tärkeä määritellä ekosysteemin avaintoimijat ja yhtä lailla asiakkaille kartta. Se, että toimijoita on paljon tai palveluita ristiin ei haittaa, mutta asiakkaiden tulee osata suunnistaa palveluiden verkostossa. (Keränen 2026.)
Ekosysteemi on suositeltava toimintatapa yrityspalveluissa
Valtioneuvoston kanslia on jo 2017 julkaissut raportin, jossa suositellaan ekosysteemimäistä työskentelytapaa etenkin yrityspalveluiden organisoinnissa. Raportti kuvaa innovaatioekosysteemit tiiviiksi ja keskinäisriippuvaisiksi verkostoiksi, joissa uudet ideat jalostuvat tuotteiksi ja palveluiksi eri toimijoiden jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Suomessa erityisesti metsä-, digi‑, terveys‑ ja cleantech‑alojen ekosysteemit osoittavat, että maahan on jo kehittynyt hyvin toimivia rakenteita, joissa osaaminen kumuloituu monialaisessa yhteistyössä ja mahdollistaa ketterän reagoinnin muuttuviin innovaatiohaasteisiin. (Kaihovaara ym. 2017.)
Raportissa korostetaan julkisen sektorin roolia näiden oppivien ekosysteemien mahdollistajana. Sen on vahvistettava ekosysteemistä ajattelua ja uudistumiskykyä, sillä ekosysteemejä ei voida johtaa hierarkisesti, vaan niitä tulee tukea luomalla suotuisia puitteita yhteistyölle, tiedonvaihdolle ja yhteisille kehityspoluille. Tämä tarve näkyy erityisesti yrityspalvelujen kehittämisessä. Raportti painottaa, että yrityspalvelut eivät enää riitä, vaan niiden on muututtava ekosysteemisiksi palveluiksi, jotka keskittyvät yritysten yksittäisen auttamisen sijasta koko verkoston vahvistamiseen. Ekosysteemiset yrityspalvelut toimivat yhteistyöalustoina, jotka tukevat pitkäjänteistä vuorovaikutusta, avoimuutta ja tietojen jakamista sekä auttavat rakentamaan yhteistä tulevaisuuden suuntaa ja strategisia painopisteitä. Näin ne tukevat ekosysteemien sisäistä dynamiikkaa ja vahvistavat oppivaa, itseään jatkuvasti uudistavaa innovaatioympäristöä. (Kaihovaara ym. 2017.)
Johtamatta ekosysteemit eivät kuitenkaan pyöri tai synny. Ekosysteemissä on aina osallistujia, ankkuritoimijoita ja joukko vetureita. Jotta systeemi ei kallistuisi vain yhden toimijan tarpeisiin vastaavaksi, on veturin, niin kutsutun ekosysteemin johtajan, syytä koostua useista toimijoista ja jakaa tehtäviä ja vastuita aina mahdollisuuksien mukaan. Ekosysteemissä myös tehtävienjaolla on merkitystä. On täysin hyväksyttävää ja järkevää tehdä joitain asioita rinnakkain ja toisia yhdessä. Ekosysteemimäinen työskentelytapa ei tarkoita sitä, että muut tekevät ne asiat, joita me emme halua tai pysty, vaan että asiakkaan tarve tunnistetaan yhdessä ja siihen pyritään vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla ja parhaalla mahdollisella resurssilla. (Keränen 2026.)
Murrosvaiheessa mahdollisuus kokonaistarkasteluun
Valtioneuvoston raportti korostaa myös, että yrityspalvelujen tulee tukea ekosysteemien yhteistä oppimista sekä mahdollistaa aluerajat ylittävä yhteistyö ja monitoimijaiset kehityskokonaisuudet. (Kaihovaara ym. 2017.) Käynnissä olevat rakenteelliset uudistukset, kuten TEM:in ja elinvoimakeskuksien kasvusopimusmalli, voidaan nähdä mahdollisuutena tarkastella koko yrityspalvelujärjestelmä uudelleen niin, että se palvelee paremmin ekosysteemien tarpeita ja vahvistaa Suomen kykyä rakentaa oppivia, kansainvälisesti kilpailukykyisiä innovaatioympäristöjä.
Ekosysteemityötä tekevinä meidän on hyvä tarkastella omaa ajattelutapaamme: näemmekö itsemme ekosysteemiperhosina vai -mehiläisinä? Siinä missä kaunis perhonen kerää itseensä kaikki värit ja toimii itsenäisesti vaikkakin kierrellen kukkien joukossa, ristiinpölyttää mehiläinen kukkien siitepölyä, jotta kukat sen ympärillä voisivat loistaa. Kumpikin edistää omaa tavoitettaan, mutta mehiläinen toiminnallaan mahdollistaa myös muiden loistamisen. (Keränen 2026.)
Kirjoittaja
Emma Latvala työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Business Mill -tiimin tiiminvetäjänä. Yritystoiminnan kehittäminen, muutosvalmiuksien parantaminen sekä elinvoimatyö kuuluvat hänen tehtäviinsä LABin yrityshautomossa Business Millissä.
Lähteet
Erik_Karits. 2022. Karits, E. Länsimainen mehiläinen, keltaiset kukat, pölytys. Pixabay. Viitattu 4.3.2026 Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/l%c3%a4nsimainen-mehil%c3%a4inen-7408771/
Kaihovaara, A., Haila, K., Noro K., Salminen, V., Härmälä, V., Halme, K., Mikkelä, K., Saarnivaara, V.-P. & Pekkala, H. 2017. Innovaatioekosysteemit elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyön vahvistajina. Helsinki: Valtioneuvosto. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 28/2017.
Keränen, K. 2026. Visit Factory. Työpajan materiaalit 19.2.2026. Imatra.
