Fraasien käyttö osaksi valtimotautihoitajien kirjaamista perusterveydenhuollossa sepelvaltimotaudin hoidossa

Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä sydän- ja verisuonisairauksista Suomessa. Se johtuu sydänlihasvaltimoiden seinämien ahtautumisesta ja kovettumisesta. Ahtaumat voivat muodostua hiljalleen tai tukos voi syntyä myös nopeasti. Potilaalla aiheutuu oireita tukoksista. Oireina tyypillisesti on rasituksessa tuleva rintakipu, joka helpottaa rasituksen lievittyessä. Joskus kipu on jatkuvaa, jolloin yleensä on kyseessä sepelvaltimon tukoksesta johtuva sydäninfarkti. Tauti voidaan todeta rasituskokeelle, sydänfilmissä nähtävillä muutoksilla ja/tai sydämen varjoainekuvauksella. (Kettunen, 2023). Suomessa sepelvaltimotautikohtauksen saa keskimäärin 11000–16000 potilasta (THL, 2023).

Jokaisella potilaalla on oikeus samanarvoiseen hoitoon asuin paikkakunnasta riippumatta. Fraasien avulla potilaita hoidetaan tasalaatuisesti. Fraasien käytöllä jokaiselta potilaalta kartoitetaan samat asiat samassa tilanteessa. Fraasien käyttö nopeuttaa hoitajan vastaanoton kirjaamista. Fraaseissa on mahdollisimman tarkkaan jo etukäteen kuvattu mahdolliset tarvittavat asiat, jotka hoitaja muokkaa jokaisen potilaan tarpeisiin. Potilasturvallisuuden kannalta fraasien avulla taataan, että samat asiat kysytään jokaiselta potilaalta samassa tilanteessa. Tämä luo yhdenmukaisuutta potilaan hoitoon.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella perusterveydenhuollossa sote-keskuksissa toimii valtimotautihoitajia. Heidän vastaanotollaan hoidetaan sepelvaltimotautipotilaita sekä muita valtimotautipotilaita, kuten aivoinfarktin ja alaraajojen verisuonisairauksien sairastaneita. Vastaanotoilla keskitytään erityisesti elintapamuutoksiin, lääkityksen toteutumiseen ja potilaan voinnin kokonaisvaltaiseen arviointiin. Elintavoista tulee potilaan kanssa kiinnittää huomiota erityisesti tupakointiin, ruokavalioon ja liikuntaan. Potilaan hoidossa on tärkeä kiinnittää huomiota määrättyyn lääkitykseen. Sepelvaltimotaudin lääkehoito koostuu ahtauman etenemistä hidastavasta ja tukkeutumaa ehkäisevästä hoidosta sekä oireita lievittävästä lääkityksestä. Lääkitys on tyypillisesti elinikäinen. Potilasta tulee motivoida lääkkeiden käyttöön, sillä noin joka kolmas potilas lopettaa lääkityksen omaehtoisesti. Muiden perussairauksien hoito on myös tärkeää (Hekkala ym. 2021). Mielialalla on vaikutusta potilaan motivoitumiseen ja voimavaroihin. Näiden avulla potilas pystyy paremmin sitoutumaan omaan hoitoonsa ja sairastumisen käsittelemiseen. Sairastumisen hetkellä potilaan mielen hyvinvoinnin tukeminen on tärkeää ja sillä voidaan ehkäistä potilaan sairastumista masennukseen. (Murphy ym. 2020). Jopa kahdella kolmasosalla sydäninfarktipotilaista arvioidaan olevan infarktin jälkeen psyykkisiä ongelmia (Räty & Perhonen 2024) Näiden kaikkien osa-alueiden huomioiminen tukee potilaan vointia ja sairauden hoitoa jatkossa.

Fraasien kehittäminen- käytännön ratkaisu yhtenäiseen hoitoon

Yhteisessä kehittämispäivässä nousi esille tarve luoda yhtenäinen malli kirjaamiseen ja vastaanottojen sisältöön. Tämän kehittämistehtävän tavoitteena oli luoda fraasit, jotka tukevat sepelvaltimotautipotilaan hoitoa ja kirjaamista. Tavoitteena oli, että fraaseja pystyy hyödyntämään jokaisella valtimotautihoitajanvastaanotolla, mutta nämä fraasit on erityisesti koottu sepelvaltimotautipotilas huomioiden. Fraaseja varten pyydettiin palautetta jokaiselta hyvinvointialueen valtimotautihoitajalta. Palautteen perusteella lopullisia fraaseja on muokattu sopiviksi. Mukaan on liitetty myös pohja jokaiselle valtimotautipotilaalle tehtävä terveys- ja hoitosuunnitelmafraasit. Hoitosuunnitelma tehdään potilaalle vastaanoton yhteydessä.

Fraasien käyttöönotto tukee potilasturvallisuutta, helpottaa hoitajien työtä ja varmistaa hoidon tasalaatuisuuden koko hyvinvointialueella. Tulevaisuudessa kehitetään lisää fraasien sisältöä ja testataan niiden toimivuutta. Fraaseja on tarkoitus päivittää säännöllisesti, jotta tarvittava tieto on ajantasaista.

Lähteet

Hekkala, A-M., Laukkanen, J. & Airaksinen, J. 2021. Sepelvaltimotaudin sekundaaripreventio – tiedosta tehokkaaseen toteutukseen. Lääkärilehti. 9/21. Vsk 76. 557–562. Viitattu 18.4.2025. Saatavissa https://www-laakarilehti-fi.ezproxy.saimia.fi/tieteessa/katsausartikkeli/sepelvaltimotaudin-sekundaaripreventio-ndash-tiedosta-tehokkaaseen-toteutukseen/

Kettunen, R. 2023. Sepelvaltimotauti. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 18.4.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00077#s5

Murphy, B., Le Grande, M., Alvarenga, M., Marian Worcester, M. & Jackson, A. 2020. Anxiety and depression after a cardiac event: Prevalance and predictors. Frontiers in Psychology. Vol 10. Article 3010. Viitattu 18.4.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7000459/pdf/fpsyg-10-03010.pdf

Räty, M. & Perhonen, M, 2024. Sepelvaltimotauti. Duodecim terveysportti. Työterveyslääkärin käsikirja. Viitattu 18.4.2025. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tyt/article/fys00288/search/pallolaajennus?db=175534

Ryödi, E. 2023. Sepelvaltimotautikohtaus. Duodecim terveysportti. Lääkärin käsikirja. Viittattu 18.4.25. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dna/ltk/article/ykt01401/search/pallolaajennus#s11

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. 2022. Sepelvaltimokohtaus. Käypä hoitosuositukset. Viitattu 18.4.2025. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50130#s1

Terveyden ja Hyvinvoinninlaitos. 2023. Sepelvaltimotaudit tapausmäärät. Sepelvaltimotautikohtaukset (myös kuolemaan johtaneet) diagnooseilla I21-I22. Viitattu 17.1.2026. Saatavissa: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/cvdr/stdfirst/fact_stdchd_06