Arjen pieniä valintoja ja tekoja – niistä nuoret kirjoittivat, kun heitä pyydettiin kertomaan, minkälaisia toimenpiteitä oikeudenmukaisen tulevaisuuden ja puhtaan ympäristön edistämiseksi tulisi tehdä.
MAMIKSA-hankkeen (LAB 2026) työpajaan osallistuneet 8–9-luokkalaiset saivat valita, miettivätkö he omia toimiaan vai määräisivätkö muiden tekemisiä. Noin puolet 66 oppilaasta pohti henkilökohtaisia mahdollisuuksiaan. Työpaja toteutettiin ilmastoteemaisessa VAIKUTA!-päivässä Parikkalassa 18.11.2025.
Omia tekoja löydettiin yhteensä 127 kpl, ryhmät antoivat 42 ehdotusta. Yksilövastaukset on esitetty luokiteltuina kuvassa 1.
![[Alt-teksti: taulukko, jossa kärjessä ovat roskat, kierrätys, liikkuminen, käyttöikä ja kotimaisuus.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2026/03/139_2026_Pienia-tekoja-kestavan-tulevaisuuden-puolesta-KAAVIO-1024x655.png)
Tehtävänannossa käytetty muotoilu puhtaasta ympäristöstä saattoi ohjata nuoria miettimään näkyvää puhtautta. Roskat tuotiin esille lajitteluna, roskaamisen lopettamisena ja ympäristön siivoamisena. Noin puolet roskista kirjoittaneista antoi myös kierrättämiseen liittyvän aloitteen. Kuviossa termin ”käyttöikä” alle on luokiteltu käytettyjen tavaroiden ostaminen ja myyminen sekä laatuun panostaminen. Korjaamiseen liittyviä avauksia ei tullut.
Kotimaisuus nousi esiin tuotteissa sekä elintarvikkeissa, suomalaisen yrittäjyyden kannattamisena sekä siinä, ettei tilaa ulkomailta. Vain yksi henkilö taustoitti sanomaansa. Kotimaisten tuotteiden perusteluna oli päästöjen vähentäminen.
Valintojen oleellisuus
Jos tekoälyltä kysyy, mitä nuoret voisivat tehdä oikeudenmukaisen tulevaisuuden ja puhtaan ympäristön edistämiseksi, vastauksissa on paljon samaa nuorten listaamien asioiden kanssa. Tekoäly aloittaa arjen elämäntavoilla. Kaikki ympäristöystävälliset valinnat kertakäytön vähentämisestä, liikkumisratkaisuista, ostamisen useudesta, tavaroiden korjaamisesta ja ruoasta näkyvät myös nuorten vastauksissa. (Microsoft 2026)
Tekoäly löytää myös paljon muita keinoja. Niiden otsikkotasot ovat: kestävä digikäyttäytyminen, yhteisölliset teot, vaikuttaminen ja osallistuminen, oivaltaminen ja oppiminen, luovat ja teknologiset ratkaisut sekä globaalin oikeudenmukaisuuden edistäminen (Microsoft 2026). Näistä nuoret nimesivät vain joitain vaikuttamiseen ja osallistumiseen liittyviä tekoja.
Noin puolet nuorista kirjoitti liikkumisen tavoista. He tiedostivat voivansa valita autokyydin sijaan vähäpäästöisen siirtymisen: kävelyn, pyöräilyn tai joukkoliikenteen. Jotkut pohtivat sähköautojen suosimista.
Kotimainen liikenne tuottaa neljäsosan Suomen kasvihuonepäästöistä, ja tieliikenne kattaa siitä valtaosan (Traficom 2025). Henkilöautoliikenne aiheuttaa puolet tieliikenteen kokonaispäästöistä (Autoalan Tiedotuskeskus 2025). Suomi on sitoutunut vähentämään päästöjään puoleen vuoden 2025 tasosta vuoteen 2030 mennessä (Traficom 2025). Liikenteellä on keskeinen rooli vähennyksissä eli nuorten pohtimat ympäristöystävälliset valinnat ovat osuvia.
Toimisitko itse vai määräisit muita?
Ennen toimenpiteiden miettimistä oppilaiden pienryhmien piti päättää, haluavatko he keskittyä omiin tekoihinsa vai haluavatko he kuvitella tilanteen, jossa he saavat määrätä muita. Ainakin työpajan vetäjät yllättyivät positiivisesti, että puolet 8–9-luokkalaisista halusivat tarkastella omia ratkaisujaan.
Käytännössä erot muille annettujen määräysten ja omien tekojen välillä olivat hämmästyttävän pieniä. Enemmistö pysytteli arjen tasolla ja käski toisille samanlaisia käytännön toimenpiteitä kuin mitä omia mahdollisuuksiaan miettivät olivat esittäneet. Yleisimpiä olivat liikkuminen (75 %), roskat (67 %) ja kierrättäminen (67 %).
Muutamat henkilöt veivät ryhmänsä keskustelua isompiin kuvioihin. Esille nousivat Kiinan ja Amerikan teot, toimet kehitysmaissa sekä fossiiliset polttoaineet. Kiinnostava huomio oli kvanttimekaniikan hyödyntäminen. Se mainitaankin yleisesti kestävän ilmaston teknologioissa ja yhdistetään muun muassa ilmastotutkimukseen ja resurssien optimointiin (IEEE 2026). Kvanttisensorit taas liitetään ilman, veden, maaperän ja metsien reaaliaikaiseen seurantaan, varoitusjärjestelmien luomiseen, uusiutuvien energialähteiden ratkaisuihin ja päätöksenteon tukemiseen (Singh 2024).
Nuorten listaamat teot ovat pääosin pieniä, jokaiselle arkipäivään sopivia, mutta toistuessaan merkittäviä. Mukana on myös pitkälle tulevaisuuteen kantavia, isoja asioita. Yhden, muiden käskyttämistä miettineen ryhmän kirjoittaman kanssa ei voine olla eri mieltä: ”Kaikkien ihmisten pitäisi tehdä päätöksiä kestävän tulevaisuuden ja ympäristön suhteen.”
Kirjoittaja
Anu Nuutinen on MAMIKSA – maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina -hankkeessa työskentelevä LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön lehtori.
Lähteet
Autoalan Tiedotuskeskus. 2025. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt. Viitattu 12.3.2026. Saatavissa https://aut.fi/ymparisto/liikenteen-osuus-suomen-kasvihuonepaastoista/
Fotografbee. 2021. Damjanovic. Coca-Cola, roskakoriin. Pixabay. Viitattu 24.3.2026. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/coca-cola-roskakoriin-pentue-kamala-5926594/
IEEE. 2026. Quantum Technology, a Pivotal Resource in Technology for a Sustainable. Viitattu 12.3.2026. Saatavissa https://sustainable-climate.ieee.org/news/quantum-technology/
LAB. 2026. MAMIKSA – maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.3.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/MAMIKSA-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina
Microsoft. 2026. Mitä tekoja nuoret voisivat tehdä oikeudenmukaisen tulevaisuuden ja puhtaan ympäristön edistämiseksi? M365 Copilot. GPT-5-chat -malli. Viitattu 12.3.2026. Saatavissa https://m365.cloud.microsoft/chat/
Singh, A. 2024. The Role of Quantum Technology in Sustainable Development. Viitattu 12.3.2026. Saatavissa https://www.azoquantum.com/Article.aspx?ArticleID=556
Traficom. 2025. Liikenteen ympäristöllinen kestävyys. Viitattu 12.3.2026. Saatavissa https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/liikenteen-ymparistollinen-kestavyys
