Työelämätaidot ovat jokaiselle tärkeitä arjen voimavaroja, joiden vaikutus työhyvinvointiin jää usein liian vähälle huomiolle. Tekoälyn vallatessa työmarkkinoita työpaikoilla pitäisi keskittyä kehittämään juuri näitä pehmeitä taitoja, joita ei teknologialla pystytä korvaamaan. (Robinson 2025.)
Työhyvinvoinnin monimuotoinen verkosto
Terveystalon (2026) mukaan työhyvinvointi muodostuu työntekijän terveyden lisäksi motivaatiosta, turvallisesta ja toimivasta työympäristöstä ja -yhteisöstä, mielekkäistä työtehtävistä, aktiivisesta johtamisesta sekä selkeistä tavoitteista. Työhyvinvoinnilla on laaja vaikutus työntekijään ja koko organisaatioon: se kasvattaa tuottavuutta, lisää työntekijän sitoutumista, tehokkuutta ja työn imua sekä tukee elämänhallintaa vapaa-ajallakin.
Työhyvinvointiin vaikuttavat myös työpaikasta riippumattomat ulkoiset tekijät. Sen tueksi tarvitaan ammatillista osaamista sekä työkykyä ja työelämätaitoja, kuten ongelmanratkaisu- ja ajanhallintataitoja. (Vuorinen 2026, 1, 4.) Työelämän kehittämisen pitäisi tapahtua työympäristöissä, sillä jokaisen henkilökohtainen työhyvinvointikokemus syntyy juuri työyhteisössä työskentelyn myötä. Hyvinvoivassa työyhteisössä korkea työmotivaatio ja oman osaamisen jatkuva kehittäminen ovat työarjen toimivuuden ja yrityksen pitkäikäisyyden kannalta avainasemassa. (Haltia ym. 2024, 22–23.)
Työelämätaidot ammattiylpeyden kasvattajana
Adeccon (2025) mukaan tällä hetkellä tarvittavat tärkeimmät työelämätaidot ovat sopeutumiskyky ja joustavuus, tietotekninen uteliaisuus, tiedonhankintataidot ja ongelmanratkaisukyky, vuorovaikutustaidot ja johtamistyyli sekä elinikäinen oppiminen. Ne auttavat pysymään arjessa ja sen muutoksissa mukana.
Vaikka työelämätaitoja ei aina yhdistetä suoraan työhyvinvointiin, tukevat ne työhyvinvointia monipuolisesti. Hyvät työelämätaidot helpottavat työstä palautumista ja kasvattavat työtyytyväisyyttä sekä mahdollistavat vaihtelevien työtehtävien suorittamisen. Työelämätaidot vahvistavat organisaation yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kasvattavat sinnikkyyttä, jonka avulla työn kuormitus tuntuu kevyemmältä. Työelämätaidot luovat myös ylpeyttä omaa työtä kohtaan, mikä osaltaan lisää työtyytyväisyyttä, työhyvinvointia ja työn imua. (Vuorinen 2026, 39–40.)
On tärkeää oppia tunnistamaan taitoja, jotka vaikuttavat omaan hyvinvointiin, ja pyrkiä kehittämään etenkin niitä tekijöitä, jotka saattavat vaikuttaa siihen negatiivisesti. Työhyvinvointia tukevien työelämätaitojen ylikorostamisen sijaan tärkeämpää on löytää tasapaino erilaisten taitojen välillä, jotta työhyvinvointikokemus on yksilön ja hänen työnsä luonteen kannalta merkityksellinen. Työelämässä on toisinaan tyydyttävä myös riittävän hyvään. (Söderena 2024, 50–51.)
Organisaation työhyvinvoinnin rakennuspalikat
Vuorisen (2026, 31, 35–37) opinnäytetyössä käsiteltiin työelämätaitoja ja niihin kuuluvia työntekijätaitoja työhyvinvoinnin tukena. Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että työelämätaidot koettiin työarjen kannalta merkityksellisiksi, mutta niiden rooli työhyvinvoinnin tukena jäi helposti korostamatta. Työelämätaitojen avulla työssä jaksaminen parantui ja työn kuormitus väheni, mikä tuki automaattisesti työhyvinvoinnin kasvua ja lisäsi työn mielekkyyttä. Koko organisaation yhteinen työelämätaitojen kehitystyö nähtiin tärkeänä, jotta työhyvinvointi ja suorituskyky pysyisivät korkealla tasolla.
Myös esihenkilön työelämätaitojen hallintaa korostettiin Vuorisen (2026, 37–38) kyselyyn vastanneiden keskuudessa: jos esihenkilön työelämätaidot olivat heikolla tasolla, vaikutti se negatiivisesti sekä henkilöstön työhyvinvointiin että koko organisaation työilmapiiriin. Esihenkilön oma esimerkki hyvistä työelämätaidoista puolestaan vahvisti luottamusta ja lisäsi työmotivaatiota. Työntekijät olivat erittäin kiinnostuneita kehittämään omia työelämätaitojaan, mutta organisaatioissa ei juurikaan annettu siihen mahdollisuuksia. Kyselyyn vastanneet kokivat, että työelämätaitojen kehittäminen yhteisöllisten menetelmien avulla parantaisi paitsi työarjen myös vapaa-ajan vuorovaikutustilanteiden sujuvuutta.
Kirjoittajat
Heidi Vuorinen on valmistumassa tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden ja logistiikan koulutuksesta.
Sari Suominen toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä Lahdessa.
Lähteet
Adecco. 2025. Tärkeimmät työelämätaidot vuonna 2025. Viitattu 13.3.2026. Saatavissa https://www.adecco.com/fi-fi/tyonhakijoille/blogit/tyoelamataidot-vuonna-2025
GDJ. 2018. Johnson, G. Sosiaalinen media, yhteydet. Pixabay. Viitattu 10.3.2026. Saatavissa https://pixabay.com/fi/vectors/sosiaalinen-media-yhteydet-3846597/
Haltia, P., Hanhike, T., Kyrkkö, K., Lyly-Yrjänäinen, M., Närhinen, A., Orsila, R., Ranki, S., Varje, P. & Ylikännö, M. 2024. Työelämän tilannekuvia – Työhyvinvoinnista ja osaamisesta löytyy tuottavuuden kasvun mahdollisuuksia: TYÖ 2030 -ohjelma. Julkari. Viitattu 10.3.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-171-0
Robinson, B. 2025. 2026 Work Trends: 10 Experts Predict The Future Of Work. Forbes. Viitattu 9.3.2026. Saatavissa https://www.forbes.com/sites/bryanrobinson/2025/12/29/2026-work-trends-10-experts–predict-the-future-of-work/
Söderena, A. 2024. Työelämätaidot työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämisen taustalla. YAMK-opinnäytetyö. Satakunnan ammattikorkeakoulu, johtamisen ja palveluliiketoiminnan tutkinto-ohjelma. Viitattu 10.3.2026. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/851401/Soderena_Annukka.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Terveystalo. 2026. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen. Viitattu 9.3.2026. Saatavissa https://www.terveystalo.com/fi/tyoterveys/ajankohtaista/tietopaketit/tyohyvinvointi-ja-tyossa-jaksaminen
Vuorinen, H. 2026. Työelämätaidot työhyvinvoinnin tukena. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja logistiikan koulutus. Lahti. Viitattu 9.3.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603114176
