Kaupallistaminen on innovaatiotoiminnassa ratkaiseva vaihe. Silloin ideasta muotoutuu markkinoilla arvoa tuottava tuote, palvelu tai ratkaisu. Ilman onnistunutta kaupallistamista innovaatiot jäävät helposti pelkiksi kokeiluiksi, joilla ei ole pitkäaikaista vaikutusta yrityksen liiketoimintaan. Monille yrityksille juuri tämä vaihe on kaikkein haastavin. Se vaatii paitsi resursseja ja strategista osaamista myös kykyä yhdistää kehittäminen asiakkaiden todellisiin tarpeisiin ja markkinatilanteeseen.
LAB-ammattikorkeakoulun INKA-hankkeessa vastataan tähän haasteeseen vahvistamalla ammattikorkeakoulujen ja pk-yritysten välistä yhteistyötä. Yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) kanssa kehitetään ja yhtenäistetään TKI-palvelupolkua ylimaakunnallisella tasolla. Tavoitteena on rakentaa kestävä palvelukokonaisuus, jonka avulla yrityksillä olisi entistä sujuvampi pääsy tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioresursseihin myös yli aluerajojen.
Samalla kehitetyt palvelut integroidaan osaksi alueiden digitaalista innovaatioverkostoa (DIH). Tämä helpottaa yritysten mahdollisuuksia hyödyntää ammattikorkeakoulujen asiantuntemusta ja TKI-infrastruktuuria oman liiketoimintansa kehittämisessä. Palveluja muotoillaan pk-yritysten näkökulmasta, jotta ne tukevat tuotteiden kehitystä ja kaupallistamista eri vaiheissa ja luovat edellytyksiä pitkäjänteiselle kasvulle ja kilpailukyvylle (LAB 2026).
Tilastot tukevat tarvetta tällaiselle kehittämiselle, sillä Tilastokeskuksen mukaan 62 % suomalaisista yrityksistä harjoitti innovaatiotoimintaa vuosina 2020–2022, ja tuoteinnovaatioiden markkinoille vienti oli keskeinen osa tätä toimintaa. Myös yritysten yhteistyö tutkimusorganisaatioiden kanssa on selvästi lisääntynyt (Tilastokeskus 2024), vaikkakin innovaatiotoiminnan strateginen hyödyntäminen ja erityisesti kaupallistaminen vaatii edelleen lisää osaamista ja tukea, jotta ideat saadaan muutettua todelliseksi kasvuksi.
Innovaatiokyvykkyys rakentuu yhteistyössä
Tutkimusten mukaan pk-yritysten innovaatiokyvykkyys rakentuu useista toisiaan tukevista tekijöistä. Omien resurssien ohella yhteistyö korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden yritysten kanssa lisää innovaatioiden onnistumisen todennäköisyyttä, vähentää riskejä ja nopeuttaa oppimista. Ipinnaiye ym. (2025) korostavat erityisesti tutkimus- ja kehitystoiminnan jatkuvuuden ja monimuotoisuuden merkitystä yrityksen tietopohjan vahvistajana sekä innovaatiomenestystä ja kasvua tukevana tekijänä. Näin kaupallistaminen hahmottuu osaksi jatkuvaa oppimis- ja kehitysprosessia, ei vain prosessin viimeiseksi vaiheeksi.
Käytännössä pk-yrityksille sopivia kaupallistamisen tapoja on monia. Perinteisen tuotekehityksen rinnalla voidaan hyödyntää esimerkiksi vaiheittaista markkinoille vientiä, jossa ratkaisua testataan ensin rajatulla asiakasjoukolla tai pilottiasiakkaiden kanssa. Monelle yritykselle luonteva vaihtoehto on myös kumppanuuksiin, lisensointiin tai yhteiskehittämiseen perustuva malli, jossa markkinoille ei lähdetä yksin. Digitaaliset kanavat ja alustatalous tarjoavat pk-yrityksille mahdollisuuden kasvattaa liiketoimintaansa nopeasti ilman suuria alkuinvestointeja. Tärkeintä on tunnistaa omaan liiketoimintaan sopivin polku ja rakentaa sen tueksi oikeat resurssit ja yhteistyösuhteet.
Innovaatioekosysteemit tarjoavat pk-yrityksille tärkeän toimintaympäristön tässä työssä. Rua ym. (2025) mukaan ekosysteemit voivat toimia riskien jakajina, osaamisen vahvistajina ja arvon yhteiskehittäjinä. Käytännössä yritykset eivät kehitä innovaatioitaan yksin, vaan nojaavat aktiivisesti ympärillään olevaan tietoon, osaamiseen ja verkostoihin.
INKA-hankkeessa tätä ajattelua konkretisoi innovaatiosiltamalli. Sen avulla yritykset voivat hyödyntää tutkimus- ja testausympäristöjä, kehittää tuotteitaan asiantuntijoiden kanssa ja suunnitella markkinoille menoa hallitummin. Pk-yritysten kilpailukyky ei synny pelkistä innovaatioista, vaan siitä, miten ne onnistutaan viemään markkinoille. Kun kaupallistaminen nähdään tietoisena ja strategisena prosessina ja sitä tuetaan toimivilla palveluilla ja kumppanuuksilla, innovaatiot eivät jää kehityshankkeiksi, vaan niistä syntyy kestävää kasvua.
Tekstin muotoilun tukena on hyödynnetty tekoälyä.
Kirjoittaja
Kati Korhola työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä TKI-asiantuntijana sekä projektipäällikkönä INKA-hankkeessa 1.5.26 alkaen (LAB 2026).
Lähteet
geralt. 2026. Altmann, G. Toimisto, Liiketoimintaa, Tiimi. Pixabay. Viitattu 20.4.2026. Saatavissa https://pixabay.com/fi/images/download/geralt-office-10181740_1920.jpg
Ipinnaiye, O., Lenihan, H., Mulligan, K., Doran, J. & Roper, S. 2025. Innovation success in small and larger firms: Does persistence and diversity in R&D matter when building a unique knowledge base? The Journal of Technology Transfer. Viitattu 11.3.2026.
Saatavissa https://link.springer.com/article/10.1007/s10961-025-10209-7
LAB. 2026. INKA – Pk-yritysten innovaatioiden ja kasvuedellytysten vahvistaminen kansainvälistyvissä ekosysteemeissä. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.3.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/inka-pk-yritysten-innovaatioiden-ja-kasvuedellytysten-vahvistaminen-kansainvalistyvissa
Rua, O., França, A. & Ortiz, R. F. 2025. Innovation ecosystems and open innovation in micro-enterprises. Journal of Open Innovation: Technology, Market, and Complexity, 11(1), 100443. Viitattu 11.3.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.joitmc.2024.100443
Tilastokeskus. 2024. Innovaatiotoimintaa harjoitti 62 % yrityksistä vuosina 2020–2022. Viitattu 11.3.2026. Saatavissa https://stat.fi/fi/julkaisu/cln1gzxf03sv20bw1rc1nnwua
