Työhyvinvointi – liikuntaetuja vai työn sujuvuutta?

Julkisuudessa on kritisoitu yritysten tapaa keskittyä liikuntaan työhyvinvoinnin parantamisessa. Ei ole suinkaan kysymys siitä, etteivätkö suomalaiset yritykset olisi kiinnostuneita työntekijöidensä hyvinvoinnista tai käyttäisi siihen rahaa. Usein yritykset kuitenkin ymmärtävät työhyvinvoinnin aivan liian kapeasti ja keskittyvät lähes pelkästään työntekijöiden elintapojen parantamiseen ja erityisesti liikuntaan. (Saarinen 2025.)

Ihmisen työkykyyn vaikuttavat hyvin monet tekijät, joista elintavat tai liikunta on vain kapea osa-alue. Liikuntaseteleillä ja työsuhdepyörillä ei voi ratkoa työn sujuvuuden ongelmia. ”Kun työhyvinvointia käsitellään vain työntekijän elintapojen kautta, siitä tehdään yksilön ongelma”, muistuttaa työterveyslääkäri Eira Roos Aamulehden haastattelussa.  (Saarinen 2025)

Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä (2026) Tampereen yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta on esittänyt työhyvinvoinnin kokonaismallissaan, että yksilön vastuu omasta toiminnastaan on vain yksi työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Muut neljä tekijää liittyvät organisaation rakenteeseen ja toimintaan, johtamisen tapaan, työyhteisön toimivuuteen sekä työn organisoinnin tapaan. Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu siis sekä työntekijälle että työnantajalle.

Työ itsessään on yksi keskeisistä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja jokaisen työhön liittyy erilaisia voimavara- ja kuormitustekijöitä, jotka vaikuttavat yksilön työhyvinvointiin. Esimerkkejä kuormitustekijöistä ovat ristiriitaiset vaatimukset ja kiire. Voimavaroja antavia tekijöitä ovat sen sijaan selkeät tavoitteet ja mahdollisuudet vaikuttaa työn tekemisen tapoihin tai siihen, millaista työtä tekee. (Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä 2026.)

Työterveyslaitoksen (2026) Miten Suomi voi -seurantatutkimuksessa havaittiin, että suuri osa ihmisistä kokee työssään ristiriitaisia odotuksia, mikä on yksi työuupumusta selittävistä tekijöistä, joskus jopa merkittävämpi kuin työn liiallinen määrä. Ihmiset väsyvät työssään epäselvyyteen. Työhyvinvoinnissa on siis pitkälti kysymys työn sujuvuudesta eli siitä, miten hommat töissä hoituvat tai mitkä asiat työssä harmittavat. Keskeistä on myös kokemus työn hallinnasta. Hallinnan tunnetta voi lisätä vaikkapa selkeyttämällä työtehtäviä, rooleja ja yhteistyötä kollegojen kanssa. (Saarinen 2025.)

Työn sujuvuus ja työhyvinvointi työelämän kehittämisen ESR+ -hanketeemoina

ESR+ työelämän kehittäminen (2021–2027) on EU-rahoitteinen ohjelma, jossa tavoitellaan tuloksellista työelämää (Parempi työelämä 2026a). Vuonna 2025 avoinna olleissa valtakunnallisissa työelämän kehittämisen hauissa rahoitettavissa hankkeissa tuli 1) huomioida muutosten vaikutukset työhyvinvointiin, kuten työn hallintaan ja mielekkyyteen sekä työtahdin kiristymiseen tai 2) kehittää laajasti työpaikkojen prosesseja ja toimintoja, jotka sujuvoittavat työtä. Rahoituksen kohdistuminen näihin teemoihin kertoo myös siitä, että työn organisoinnin tavalla nähdään nykyisin olevan olennaista merkitystä työhyvinvoinnin vahvistumisen kannalta.

LABin Hyvinvoiva ihminen -vahvuusalueen tapaamisessa huhtikuussa 2026 keskusteltiin siitä, miten työhyvinvointi teemana voidaan sisällyttää ESR-hankkeisiin ja millaisissa työhyvinvointiin liittyvissä hankkeissa LAB-ammattikorkeakoulu tai sen edeltäjä LAMK on ollut mukana viimeisen vuosikymmenen aikana. Yhtenä esimerkkinä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämiseen tähtäävistä hankkeista esiteltiin Työelämäsafari-hanke (Hokka & Suominen 2025), joka toimi Päijät-Hämeessä vuosina 2017–2019. Tällä hetkellä LAB-ammattikorkeakoulu on mukana osatoteuttajana työelämän kehittämisen ESR+-hankkeissa ja hankehauissa, joissa pyritään vastaamaan edellä mainittuihin työelämän kehittämisen tavoitteisiin. AIKAA! -hankkeessa (Parempi työelämä 2026b) tavoitteena on yhdessä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa auttaa mikro- ja pk-yrityksiä vähentämään haitallista kiirettä ja parantamaan työhyvinvointia hyödyntämällä generatiivista tekoälyä (GenAI) ja automaatiota. Toiseen hankehakuun (vireillä) LAB pyydettiin mukaan ideoimaan työhyvinvointiin liittyviä toimintatapoja, jotka sujuvoittaisivat innovaatioprosessia yrityksissä.

Näiden hanketeemojen kanssa työskentely on vahvistanut ajatusta siitä, että työhyvinvoinnissa on kysymys nimenomaan työn sujuvuuden lisäämisestä tai haitallisen kiireen vähentämisestä työarjessa ─ ei siis yksittäisistä työkykypäivistä tai jumppakorteista.

Lähteet

Hokka, P. & Suominen, S. 2025. Yrityssafarilta mallia työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseen. LAB Focus. Viitattu 21.4.2026. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/yrityssafarilta-mallia-tyohyvinvoinnin-ja-tuottavuuden-kehittamiseen/

Lyly-Yrjänäinen, M. 2025. Työolobarometri. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2026:10. Viitattu 21.4.2026. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/ba5a8cc8-2e14-4556-be21-2b7df3335250/content

Parempi työelämä. 2026a. Työelämän kehittämisen hankkeet ESR+. Viitattu 21.4.2026. Saatavissa https://parempityoelamahanke.fi/tyoelaman-kehittamishankkeet/

Parempi työelämä. 2026b. Aikaa! Älykästä ja inhimillistä automaatiota mikro- ja PK-yritysten arkeen. Viitattu 21.4.2026. Saatavissa https://parempityoelamahanke.fi/hanke/aikaa-alykasta-ja-inhimillista-automaatiota-mikro-ja-pk-yritysten-arkeen/

Saarinen, M. 2025. Kokenut lääkäri jyrähtää: Työelämä rikkoo ihmiset, eivätkä työnantajat ymmärrä, missä vika on. Aamulehti. Viitattu 21.4.2026. Saatavissa https://www.aamulehti.fi/tyoelama/art-2000011088198.html

Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä. 2026. Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Työhyvinvoinnin kokonaisvaltainen malli. Viitattu 21.4.2026. Saatavissa https://www.tyohyvinvointi.fi/

Työterveyslaitos. 2026. Miten Suomi voi? Tuorein Miten Suomi voi? -tutkimuskooste. Viitattu 21.4.2026. Saatavissa https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/miten-suomi-voi