Suomalaiset startup-yritykset keräsivät vuonna 2025 yhteensä 1,9 miljardia euroa rahoitusta. Luku on ennätys, mutta kenelle tämä raha oikeastaan meni?
Kolme yhtiötä keräsi yli 1,2 miljardia euroa eli kaksi kolmasosaa potista. Oura Health keräsi 777 miljoonaa, IQM 275 miljoonaa ja ICEYE 150 miljoonaa euroa (FVCA 2026). Samaan aikaan siemenvaiheen, eli yrityksen varhaisen kasvuvaiheen, sijoitukset putosivat 78 miljoonasta 40 miljoonaan euroon ja sijoituksen saaneiden yritysten määrä laski 40 prosenttia (FVCA 2026). Ennätysvuosi ei näytäkään samalta, jos sitä katsoo siemenvaiheen yrittäjän silmin.
Enkelisijoittajien rooli ja rahoituksen trendit
Enkelisijoittajien merkitys alkuvaiheen rahoituksessa on kasvanut. FiBANin eli suomalaisen bisnesenkeliverkoston mukaan sen jäsenet sijoittivat vuonna 2025 yhteensä 57 miljoonaa euroa startupeihin. Se on 46 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna (FiBAN 2026). Business Finland on vähentänyt alkuvaiheen rahoitusinstrumenttejaan, mikä tekee enkelisijoittajista entistä tärkeämmän tukipilarin. Enkelisijoittaminen on kuitenkin sijoittajan näkökulmasta riskipitoista. Vuoden 2025 exiteistä konkurssien osuus oli 44 prosenttia (FiBAN 2026).
Pääomasijoittamisen luonteeseen kuuluu vahvasti myös rahoituksen syklisyys. VC-kentän – Venture Capital eli riskisijoitettavalla pääomalla kiihdytettävien yritysten kentän – kiinnostuksen kohteet ovat vaihtuneet nopeasti mobiilipeleistä SaaS-teknologiaan, ilmastoteknologiaan, tekoälyyn ja viimeisimpänä puolustus- ja kaksikäyttöteknologiaan. Jokainen trendi kestää muutaman vuoden, mutta startupin matka exitiin kestää tyypillisesti kymmenen vuotta. Trendin huipulla perustettu yritys hakee siis todennäköisesti jatkorahoitusta aikana, jolloin sijoittajien katse on jo muualla.
Kaikkien ei tarvitse mahtua VC-muottiin tai rakentaa seuraavaa Ouraa
VC-malli suosii eksponentiaalista kasvua tavoittelevia yrityksiä. Suuri osa startupeista ei istu tähän muottiin, mutta niistä voi silti kasvaa merkittäviä työllistäjiä. Teolliset sijoittajat eli suuryritykset, jotka sijoittavat omaa toimialaansa lähellä oleviin startupeihin, ovat perinteisesti palvelleet tällaisia yrityksiä. Ne tuovat pääoman lisäksi toimialaosaamista ja asiakassuhteita. Viime vuosina teollisten sijoittajien venture-toiminta on kuitenkin supistunut. Kun taloustilanne paranee, nämä yksiköt perustetaan uudelleen, mutta syklien väliin jää aukko.
Yrittäjän ei kuitenkaan tarvitse tavoitella yksisarvisstatusta. Tärkeämpää on löytää aihe, johon on aitoa paloa, ja etsiä siihen sopivat rahoituskanavat. Vaihtoehtoja on julkisista tuista enkelisijoittajiin ja teollisiin kumppaneihin useita (Henttinen 2026).
Seed-vaiheen rahoituksessa käytetään usein instrumentteja, jotka joustavat yrityksen arvonmäärityksen suhteen. Vaihtovelkakirjalainat ja SAFE-sopimukset mahdollistavat rahoituksen ilman, että yrityksen arvosta tarvitsee sopia heti. Tämä madaltaa kynnystä sekä yrittäjälle että sijoittajalle, sillä alkuvaiheen yrityksen arvon määrittäminen on vaikeaa. Rahoitusinstrumentin valinnalla on kuitenkin merkitystä myöhemmissä rahoituskierroksissa, kun varhaisen vaiheen sopimukset konvertoituvat osakkeiksi (Henttinen 2026).
Enkelisijoittaminen luo merkitystä
Alkuvaiheen yrittäjän kannattaa perehtyä rahoitusvaihtoehtoihin jo ennen ensimmäistä sijoituskierrosta. Kun ymmärtää eri instrumenttien ehdot ja niiden vaikutukset yrityksen omistusrakenteeseen, neuvotteluasema sijoittajien kanssa paranee. Suomessa on tarjolla myös julkista rahoitusta, joka ei laimenna omistusta lainkaan (Henttinen 2026).
Kun yritys tuottaa arvoa asiakkailleen, se työllistää ja luo merkitystä. Enkelisijoittajien rahoittamat yritykset työllistävät Suomessa 14 000 ihmistä (FiBAN 2025). Kun tällaista tekemistä on riittävästi, se auttaa Suomea kasvupolulle. Yrittäjä itse vaurastuu onnistuessaan ja pääsee laittamaan hyvää kiertoon, vaikkapa enkelisijoittajana seuraavalle sukupolvelle.
Startup-rahoituksen ennätysluvut ovat hyvä uutinen. Vielä parempi uutinen olisi, jos ne jakautuisivat nykyistä laajemmalle.
Kirjoittajat
Esa Henttinen valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta liiketalouden tradenomiksi. Hän toimii enkelisijoittajana.
Riitta Mähönen toimii liiketalouden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
FiBAN. 2025. New study: 14,000 jobs and €4 billion in revenue. FiBAN. Viitattu 7.5.2026. Saatavissa https://fiban.org/news/new-study-14000-jobs-and-e4-billion-in-revenue/
FiBAN. 2026. FiBAN Members invested 57 million euros in 2025. FiBAN. Viitattu 7.5.2026. Saatavissa https://fiban.org/news/fiban-members-invested-57-million-euros-in-2025/
FVCA. 2026. Venture capital Suomessa 2025. Pääomasijoittajat ry. Viitattu 5.5.2026. Saatavissa https://paaomasijoittajat.fi/app/uploads/VC_Suomessa_2025.pdf
Henttinen, E. 2026. Seed-vaiheen kasvurahoitus ilmastoteknologia-alan startup-yrityksessä. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Viitattu 5.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051512383
Winkler, M. 2020. White Printer Paper on a Vintage Typewriter. Pexels. Viitattu 7.5.2026. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/white-printer-paper-on-a-vintage-typewriter-4584836/
