Älyä markkinointiin – tekoälyä Päijät-Hämeen maaseudun yrityksille on LAB-ammattikorkeakoulun hallinnoima hanke, joka on koonnut kevään 2026 aikana yrittäjiä ja markkinoinnista vastaavia henkilöitä valmennuskiertueelle Orimattilaan. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen kautta, Liikesivistysrahaston Eino Kollin erikoisrahastosta sekä Padasjoen Säästöpankkisäätiöltä (LAB 2026).
Sisällöntuotannon valmennuspäivissä nousi esiin yksi markkinoinnin suurimmista viimeaikaisista muutoksista. Tekoälyn mahdollistaessa uuden tavan tuottaa sisältöjä lähes kenelle tahansa sisältöä syntyy valtavasti, sisällöt ovat geneerisempiä ja erottautuminen on yhä vaikeampaa. Tässä ajassa onkin hyvä varmistaa, että yrityksen brändi-identiteetti toimii edelleen sisällöntuotannon suunnannäyttäjänä, myös tekoälyä hyödynnettäessä.
AI-työkalujen käyttö vaatii näkemystä ja ohjausta
Mitä enemmän sisällöntuotantoa automatisoidaan, sitä tärkeämmiksi nousevat luovuus, asiakasymmärrys, aitous ja yrityksen oma identiteetti. Tekoäly voi tehostaa tuotantoa, mutta ilman selkeää ohjausta lopputuloksena on helposti geneeristä sisältöä, joka ei näytä tai tunnu yritykseltä itseltään. Erottautuminen tapahtuukin yhä vahvemmin itse brändin kautta, mikä lisää brändin luotettavuuden, uskottavuuden ja tunnettavuuden merkitystä.
Tekoäly ei ole poistanut tarvetta markkinoinnin ammattilaisille, tai yrittäjän näkemykselle ja liiketoimintatuntemukselle etenkään pienemmissä yrityksissä, joissa markkinointia toteutetaan usein talon sisältä käsin. Brändi-identiteetti, uniikit erottautumistekijät, asiakasymmärrys, luovuus ja aitous ovat markkinoinnin inhimillisiä kulmakiviä, joita on edelleen vaikeaa, ellei mahdotonta, laadukkaasti korvata koneellisesti.
Tekoälyn hyödyntäminen markkinoinnissa vaatiikin selkeää ohjausta. Brändi-ilme, värit, tunnelma, kuvatyyli, äänensävy ja haluttu identiteetti tulee määritellä tarkasti myös tekoälyä varten. Yritys voi hyödyntää tässä esimerkiksi tekoälyassistenttia tai -agenttia, joka käyttää yrityksen brändiohjeistusta sisältöjä tuotettaessa. Taustamateriaalina voidaan hyödyntää esimerkiksi brändikirjaa, visuaalista ohjeistusta tai verkkosivuja, jotka ohjaavat sisällöntuotantoa. Yksi hyvä konsti brändin mukaisten sisältöjen luomisessa on myös etsiä referenssikuvia, jotka ilmentävät haluttua brändi-ilmettä ja ohjaavat sitä kautta sisällöntuotannon suuntaa ja tyyliä. Näin prosessi nopeutuu ilman, että yrityksen tunnistettava ilme katoaa.
Aitous on kilpailutekijä sisältötulvassa
Valmennuksissa korostui myös luovien ideoiden merkitys. Tekoäly toimii hyvänä sparrailukumppanina, mutta kiinnostavimmat ideat syntyvät edelleen usein ihmiseltä itseltään. Markkinan tuntemus, asiakkaiden ymmärtäminen, trendien seuraaminen ja rohkeus kokeilla uutta ovat asioita, joita tekoäly ei yksin pysty korvaamaan.
Voitaneen myös todeta, että aitous on noussut tärkeäksi kilpailutekijäksi sisältötulvan keskellä. Liian mainosmainen sisältö ei puhuttele yleisöä yhtä hyvin kuin aidot, samaistuttavat ja joskus rosoisetkin sisällöt. Kun suuri osa sisällöstä alkaa tuntua tekoälymäiseltä, aidot tarinat, kasvot ja tunnistettava ääni jäävät paremmin mieleen. Myös valmennusryhmän havainnoissa nousi esiin kokemuksia, joiden mukaan aidot ihmiset herättävät kiinnostusta ja esimerkiksi sosiaalisen median sisällöt, joissa yrittäjä on itse kasvoillaan mukana, toimivat tällä hetkellä kaikkein parhaiten.
Tekoäly tulee väistämättä kasvattamaan rooliaan yritysten sisällöntuotannossa, mutta menestyminen ei perustu pelkästään tehokkuuteen. Ratkaisevaa on kyky säilyttää yrityksen oma identiteetti, tunnistettavuus ja inhimillisyys myös uuden teknologian keskellä.
Hanke toteutetaan Päijät-Hämeen kunnissa vuosina 2025–2027. Valmennukset on suunnattu eri toimialojen mikro- ja pk-yrityksille, tavoitteenaan vahvistaa yritysten digikyvykkyyttä ja kilpailuasemaa sekä edistää kestävää kasvua maaseutualueilla (LAB 2026). Valmennuskiertue jatkuu syksyllä 2026 ja järjestetään seuraavaksi Hollolassa (Älyä markkinointiin 2026).
Tekoälyä on hyödynnetty tekstin tiivistämiseen.
Kirjoittaja
Elina Kontola toimii LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä markkinoinnin lehtorina sekä Älyä markkinointiin – tekoälyä Päijät-Hämeen maaseudun yrityksille -hankkeessa sisällöntuotannon asiantuntijana.
Lähteet
LAB. 2026. Älyä markkinointiin – tekoälyä Päijät-Hämeen maaseudun yrityksille. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.5.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/alya-markkinointiin-ph
Älyä markkinointiin. 2026. Älyä markkinointiin -valmennukset. Viitattu 13.5.2026. Saatavissa https://www.alyamarkkinointiin.fi/
