Tulevaisuuden digitaalinen työhönvalmennuksen polku on henkilökohtainen, vaiheittainen ja motivoiva kokonaisuus. Sen tavoitteena on ohjata käyttäjää eteenpäin pienin askelin ja tukea aktiivisuutta kannustavin elementein. LAB-ammattikorkeakoulussa kehitettävää polkua rakennetaan yhteistyössä käyttäjien ja sidosryhmien kanssa.
Digitaalisen työhönvalmennuksen polun suunnittelu käynnistyi LAB-ammattikorkeakoulussa keväällä 2026. Polkua kehitetään alle 65-vuotiaille vammaispalvelujen asiakkaille, joiden haasteena on usein palveluihin pääsyn viivästyminen. Tavoitteena on, että digitaalinen ratkaisu mahdollistaa työhönvalmennuksen aloittamisen ilman pitkiä odotusaikoja. Käyttäjä voi edetä omista lähtökohdistaan ja oman aikataulunsa mukaisesti. (LAB 2026.)
Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vammaispalvelujen kanssa. Keskeistä on käyttäjälähtöisyys: asiakkaat osallistuvat polun suunnitteluun alusta alkaen. (LAB 2026.) Ensimmäiseen asiakastapaamiseen osallistui työhönvalmentajien lisäksi Startti työelämään -ryhmä sekä kolme vertaisvalmentajaa, joiden rooli on keskeinen myös polun myöhemmässä käytössä ja ylläpidossa.
Toisessa asiakastapaamisessa osallistujat pääsivät testaamaan LAB-ammattikorkeakoulun digitaalisen kokemuksen suunnittelun opiskelijoiden laatimia polkuluonnoksia. Käyttäjät arvioivat kolmea erilaista vaihtoehtoa ja antoivat niistä palautetta. Polkujen selkeys ja värien käyttö saivat kiitosta, ja myös pelilliset ratkaisut koettiin kiinnostaviksi. Sen sijaan joidenkin ikonien hahmottaminen osoittautui haasteelliseksi.
![[ALT-teksti: Neljä henkilöä istuu pöydän ääressä. Pöydällä on iso valkoinen paperi ja muistiinpanovälineitä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2026/06/268_2026_Unelmien-digipolku-on-yksilollinen-ja-palkitseva_1-1024x610.jpg)
Arjen ja työelämän hallintaa
Digitaalisen työhönvalmennuksen polun sisältö koostuu arjen hallinnan ja työelämän vaatimusten teemoista. Samoja asioita on tarkasteltu Startti työelämään -valmennuksessakin (vrt. Bäf-Ruuskanen ym. 2026), mutta keskeinen ero on toteutustavassa. Nyt valmennus etenee yksilöllisesti ja tarvittaessa käyttäjän tukena toimii vertaisvalmentaja. Hankkeessa laaditaan myös vertaisvalmentajille suunnattu sähköinen työkirja tukemaan heidän työtään (LAB 2026).
Käyttäjälähtöisyys näkyy polun rakenteessa. Käyttäjä voi edetä polulla omien tarpeidensa mukaisesti, ja luonnoksissa esitettiin tästä erilaisia toteutusvaihtoehtoja. Joissakin ratkaisuissa käyttäjä valitsi itselleen tarpeelliset sisällöt, kun taas toisissa eteneminen oli vapaasti ohjautuvaa. Polkuihin sisältyi sekä pelillisiä että leikillisiä elementtejä, kuten palapelin kokoamista ja opastavan koiran rooli.
Polun kehittäminen etenee vaiheittain. Aluksi laaditaan sisältöjä ja luonnoksia, minkä jälkeen siirrytään tekniseen toteutukseen. Ensivaiheessa alusta sijoittuu Päijät-Hämeen hyvinvointialueen sovellukseen, minkä jälkeen tavoitteena on laajentaa materiaalin käyttöä valtakunnallisesti. (LAB 2026.)
![[ALT-teksti: Isolle valkoiselle paperille on sijoiteltu post it -lappuja. Lapuissa on eri sisältöjä digitaaliselle polulle.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2026/06/268_2026_Unelmien-digipolku-on-yksilollinen-ja-palkitseva_2-1024x634.jpg)
Saavutettava ja selkokielinen ratkaisu
Digitaalinen työhönvalmennuksen polku suunnitellaan saavutettavaksi ja pääosin selkokieliseksi. Selkokieli tarkoittaa, että sisältö mukautetaan sanastoltaan, rakenteeltaan ja ilmaisutavaltaan yleiskieltä helpommin ymmärrettäväksi (Leskelä 2019). Selkokeskuksen (2025) mukaan selkokielen käyttö on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa palvelu on suunnattu sitä tarvitseville käyttäjäryhmille tai kun palvelu tarjotaan ensisijaisesti digitaalisessa muodossa.
Suomessa ei ole tarkkaa tilastotietoa osatyökykyisten työllistymisestä. Arvioiden mukaan kuitenkin noin 65 000 työelämän ulkopuolella olevaa osatyökykyistä haluaisi työskennellä ja kokee siihen myös kykenevänsä (Vates Säätiö 2026). Hankkeen tavoitteena onkin tukea erityisesti heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden etenemistä koulutus- ja työelämäpoluilla.
Lisäksi hankkeen tavoitteena on vahvistaa kohderyhmän digitaalisia taitoja. Tämä on linjassa Euroopan unionin digitalisaatiotavoitteiden kanssa, joiden mukaan vuoteen 2030 mennessä vähintään 80 prosentilla 16–74-vuotiaista tulisi olla perustason digitaaliset taidot (EUR-Lex 2023).
Digitaalinen työhönvalmennuksen polku –hanketta tehdään Euroopan Unionin osarahoituksella kevääseen 2028 saakka.
Kirjoittaja
Heli Kamaja toimii viestinnän asiantuntijana Digitaalinen työhönvalmennuksen polku -hankkeessa (LAB 2026) ja viestinnän lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Kielikeskuksessa.
Lähteet
Bäf-Ruuskanen, T., Mäkinen, R. & Scroderus, J. 2026. Startti työelämään -valmennus. Esittelymateriaali. Päijät-Hämeen hyvinvointialue.
EUR-Lex. 2023. Digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelma | EUR-Lex. Viitattu 22.5.2026. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/FI/legal-content/summary/2030-digital-decade-policy-programme.html
LAB. 2026. Digitaalinen työhönvalmennuksen polku. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.5.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/digitaalinen-tyohonvalmennuksen-polku
Leskelä, L. 2019. Selkokieli. Saavutettavan kielen opas. Kehitysvammaliitto ry / Hansaprint oy.
Selkokeskus. 2025. Viitattu 22.5.2026. Saatavissa https://selkokeskus.fi/selkokieli/selkokielen-maaritelma/
Vates Säätiö. 2026. Viitattu 22.5.2026. Saatavissa https://vates.fi/tietopaketit/osatyokykyisten-tilastot-suomessa/
