Vuoden 2026 alusta alkaen perintö- ja lahjaverotuksessa on ollut voimassa veroasteikot, joissa verovapaan alarajan määrää on korotettu. Perintöverotuksen verovapaa alaraja korotettiin 20 000 eurosta 30 000 euroon (Verohallinto 2026a). Lahjaverotuksen osalta verovapaan alarajan määrä korotettiin 5 000 eurosta 7 500 euroon (Verohallinto 2026b).
Hallituksen esityksen (94/2025) mukaan alarajojen korotuksen tavoitteena on keventää verotusta perintöjen ja lahjojen osalta sekä kohentaa suomalaisten kotitalouksien ostovoimaa. Alarajojen korotuksen vaikutukset eivät kuitenkaan kohdistu kaikkiin verovelvollisiin samalla tavalla. Perinnön ja lahjan määrä vaikuttaa merkittävästi siihen, miten alarajojen korotus vaikuttaa verotukseen.
Pienten perintöjen saajat hyötyvät korotuksesta eniten
Lainmuutoksen myötä perintöjen osalta verotuksen vakioerien määrää alennettiin 700 euroa. Lahjojen verotuksen vakioerien määrä aleni 200 euron verran. Lisäksi verovapaata alarajaa korotettiin. Vaikka euromääräinen muutos on sama kaikissa tuloluokissa ensimmäistä tuloluokkaa lukuun ottamatta, pienempien perintöjen ja lahjojen osalta perinnön- ja lahjansaajien verorasitus pienenee suhteellisesti eniten. (Paavilainen 2026.)
Merkittävin alarajojen korotuksen vaikutus kohdistuu niihin perintöihin ja lahjoihin, jotka muuttuvat lainmuutoksen myötä verovapaiksi. Tilastokeskuksen (2025) mukaan puolet perinnönsaajista sai vuonna 2022 alle 15 300 euron suuruisen perintöosuuden. Hieman alle puolet (42,6 %) perinnönsaajista sai maksettavaksi perintöveroja vuonna 2022, jolloin perintöosuus oli verovapaa, jos perinnön arvo oli alle 20 000 euroa. Lisäksi lahjojen osalta 50 prosenttia verotettavia lahjoja saaneista sai lahjoja alle 30 000 euroa. Verotettavia lahjoja saaneista lahjansaajista 50 prosenttia sai maksettavaksi lahjaveroa alle 2 200 euroa, jolloin verovapaa alaraja oli 5 000 euroa.
Tilastojen perusteella suuri osa perinnöistä on suhteellisen pieniä. Osa sellaisista perinnöistä, joita olisi vielä vuonna 2022 verotettu, jää vuoden 2026 lainmuutoksen jälkeen kokonaan verovapaiksi. Monien perinnön- ja lahjansaajien verorasitus pienenee merkittävästi lainmuutoksen myötä joko poistumalla kokonaan tai kevenemällä huomattavasti.
Suurempien omaisuuksien kohdalla vaikutukset jäävät vähäisemmiksi
Vaikka alarajojen korotukset voivat poistaa verorasituksen kokonaan pienemmistä perinnöistä ja lahjoista, suurten perintöjen ja lahjojen osalta alarajojen korotuksen vaikutukset jäävät vähäisiksi, koska suhteellinen osa verotettavasta kokonaisuudesta on niin pieni. Perintö- ja lahjaverotus perustuu progressiiviseen veroasteikkoon, jossa veron määrä kasvaa omaisuuden arvon noustessa. Tämän vuoksi alarajan korotuksen vaikutus pienenee suhteessa kokonaisverorasitukseen silloin, kun kyse on huomattavan suurista perinnöistä tai lahjoista.
Esimerkiksi 200 000 euron arvoisissa perinnöissä ja lahjoissa verotettava osuus ylittää edelleen selvästi verovapaan alarajan, jolloin alarajan korotuksen vaikutukset jäävät kokonaisuudessaan melko pieneksi. Veron vakioerän euromääräinen alentaminen ei vaikuta suurien omaisuuksien saajien verorasitukseen lähes ollenkaan.
Lahjaverotuksen muutokset voivat lisätä varallisuuden jaon ennakointia
Paavilaisen (2026) mukaan etenkin lahjaverotuksen verovapaan alarajan korottaminen voi johtaa siihen, että yhä useammat siirtävät omaisuuttaan ennakkoperintönä perillisilleen. Vaikka alarajan korotus 5 000 eurosta 7 500 euroon ei vaikuta euromääräisesti kovin suurelta muutokselta, voivat korotuksen vaikutukset korostua pitkällä aikavälillä.
Perintö- ja lahjaverolain (378/1940) mukaan verovapaasti omaisuutta voi siirtää kolmen vuoden aikana enintään 7 500 euroa. Esimerkiksi 18 vuoden aikana vanhemmat voivat siirtää ennakkoperintöä perillisilleen viisi kertaa 7 500 euron suuruisen verovapaan lahjan. Tällaisessa tapauksessa alarajojen korotuksen vaikutukset voivat muodostua merkittäviksi. Muutos voi kannustaa perheitä suunnittelemaan varallisuuden siirtoa pitkäjänteisemmin niin, että omaisuuden siirtymisen verotuksellinen hyöty on mahdollisimman merkittävä. Pitkällä aikavälillä muutokset voivat vaikuttaa myös siihen, kuinka aikaisin varallisuutta aletaan siirtää perillisille. (Paavilainen 2026.)
Kirjoittajat
Roosa Paavilainen valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta liiketalouden tradenomiksi (AMK).
Jarmo Kemppinen työskentelee juridiikan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
HE 94/2025. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Finlex. Viitattu 24.5.2026. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2025/94
Paavilainen, R. 2026. Perintö- ja lahjaverotuksen alarajojen korotuksen vaikutukset perinnön- ja lahjansaajien verorasitukseen. Opinnäytetyö, tradenomi (AMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 26.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052717944
Perintö- ja lahjaverolaki 378/1940. Finlex. Viitattu 26.5.2026. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1940/378
Tilastokeskus. 2025. Puolet perinnönsaajien perintöosuuksista alle 15 300 euroa vuonna 2022. Viitattu 26.5.2026. Saatavissa https://stat.fi/tup/kokeelliset-tilastot/perinnot-ja-lahjat/2025-11-20/index.html
Verohallinto. 2026a. Perintöverolaskuri – kuinka paljon perintöveroa pitää maksaa? Viitattu 24.5.2026. Saatavissa https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perintoverolaskuri/
Verohallinto. 2026b. Lahjaverolaskuri – arvioi lahjaveron määrä. Viitattu 24.5.2026. Saatavissa https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/lahja/lahjaverolaskuri/
