Ei tulevaisuutta voi ennakoida – vai voisiko sittenkin?

“Mutta ei tulevaisuutta voi ennakoida.” Näin vastasi yrittäjä koronapandemian alettua, kun keskustelimme hänen yrityksensä tulevaisuudennäkymistä.

Moni sana kokee yleistyessään alkuperäisen merkityksen muuttumista. Esimerkiksi eläköityminen oli alkujaan laajempi, ikäluokkaa koskeva ilmiö, mutta nykyään lähes jokainen eläkkeelle jäävä eläköityy. Mutta palataan takaisin ennakoimiseen, jonka olisi edelleen syytä olla eri asia kuin ennustaminen, johon se usein sotketaan. Vaikka ennustamisenkin yllä leijuu häivähdys epäilyä, ennakointi perustuu kokonaisuudessaan tulevaisuuden epävarmuudelle.

Kuvituskuva. Maisema, jossa puita ja tie.
Kuva 1. Havaitse, reagoi, saavuta. (Kuva: Anu Nuutinen)

Varautumista tulevaan

Miksi ennakoinnin ymmärtäminen on tärkeää? Ennakointi on aktiivista varautumista tulevaisuuteen. Toimiva ennakointiprosessi tarkkailee ympäristöä, havainnoi siinä tapahtuvia muutoksia ja hahmottaa erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Toisin kuin ennustaminen, ennakointi ei ole vain lopputuloksen veikkaamista, vaan hyvä ennakointi kartoittaa myös askeleet, jotka kuhunkin tulevaisuuteen johtavat. Ennakointi listaa tunto- tai hälytysmerkkejä ja järkevästi tehtynä kertoo, mitä vaikka hälytysmerkin tapahtuessa tulee tehdä.

Ennakointi perustuu ajatukselle, että tulevaisuus ei ole ennalta saneltu, vaan toimija voi itse omilla teoillaan ja ratkaisuillaan vaikuttaa siihen. Ilman ennakointiakin toimet voivat totta kai osua oikeaan, mutta ne voivat myös johtaa kohti epätoivottuja kehityskulkuja. Oleellinen ero on, että jos asioita on järjestelmällisesti mietitty ennalta, toimenpiteiden valitseminen ikävissä tilanteissa ei vaadi hätäratkaisuita ja energiaa voi suunnata tekoihin nopeammin ja varmemmin. Yhtä lailla haluttujen signaalien esiintyessä toivottuja kehityskulkuja voidaan vahvistaa tiedostetusti.

Ennakointia menetelmien avulla tai kevyemmin

Systemaattisessa skenaariotyöskentelyssä mietitään megatrendejä eli suuria muutoslinjoja ja havainnoidaan heikkoja signaaleita eli pieniä ilmiöitä, jotka voivat olla merkkejä tulevista kehityskuluista. Tulevaisuudentutkimuksen skenaariomenetelmässä edellä mainitut muutostekijät taulukoidaan, niille kirjataan vaihtoehtoisia, toisensa poissulkevia arvoja ja muutostekijöiden arvoja yhdistelemällä muodostetaan loogisia tulevaisuuskuvia. Skenaario sanoittaa tulevaisuuskuvan ja kertoo, minkälaisilla toimenpiteillä kuhunkin lopputulokseen päädytään: mitä on pitänyt päättää – tai jättää päättämättä.

Tulevaisuudentutkimuksen menetelmät ja termit voivat tuntua raskailta, monimutkaisilta ja liikaa aikaa vieviltä. Siksi ennakoinnin ensiaskeleita kannattaa ottaa kevyesti. Kun erottaa ennakoinnin ja ennustamisen toisistaan, ennakoinnin yltä saa poistettua oikeaan osumisen taakan. Hyväksi aluksi riittää, kun miettii, mitä voi tapahtua, ajattelee, minne toivoisi päätyvänsä ja minkälaista tulevaisuutta haluaisi välttää. Käytännön ennakoinnissa on pitkällä, kun tähän lisää pohdinnan, minkälaisia toimenpiteitä pitää tehdä, että myönteisen tulevaisuuden – sen vielä täysin avoimen – toteutumista voisi edistää.

Erilaisten mahdollisuuksien aktiivinen tiedostaminen voi jo riittää pitkälle. Jos tulevaisuusajattelu tempaisisi mukaansa, menetelmiä voi ottaa haltuun tarkemmin. Hyviä lähteitä tutustumiseen ovat Sitran ennakointimateriaali (esimerkiksi Heikot signaalit) ja Topi – tulevaisuuden tutkimuskeskuksen oppimateriaali.

Siis kyllä, tulevaisuutta voi ja sitä pitäisi ennakoida. Ennakointia voi tehdä yksilötasollakin, mutta erityisesti yrityksissä ennakointiprosessien olisi syytä olla kunnossa – myös pienissä yrityksissä.

Kirjoittaja

Anu Nuutinen työskentelee lehtorina ja projekteissa LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä ja on aiemmin tehnyt työkseen työvoima- ja koulutustarve-ennakointia. Tulevaisuudentutkimusta 1990–2000-lukujen vaihteessa opiskellessaan hän kohtasi ennakkoluuloista aiheen vähättelyä ja iloitseekin nyt ennakointitermin yleistymisestä.   

Linkit

Linkkit 1. Sitra. Heikot signaalit. [Viitattu 8.6.2021]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/aiheet/heikot-signaalit/

Linkki 2. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu & Turun yliopisto. Topi – Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen oppimismateriaali. [Viitattu 8.6.2021]. Saatavissa: https://tulevaisuus.fi/kirjoittajat/tutu/

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.