Kemikaalit ovat osa arkea ja yritystoimintaa, sillä niitä tarvitaan muun muassa terveydenhuollossa, energiantuotannossa ja liikenteessä (Euroopan komissio). Puhuttaessa kemikaaleista tarkoitetaan aineita tai niistä tehtyjä seoksia, jotka voivat olla peräisin luonnosta tai olla synteettisiä (Tukes). Osa kemikaaleista on haitallisia ympäristölle ja ihmisen terveydelle. Esimerkiksi pysyvät, biokertyvät ja myrkylliset aineet eli PBT-aineet (Persistent, Bioaccumulative and Toxic) ovat ympäristön kannalta erityisen ongelmallisia. Vaikka kemikaalien käyttöä rajoitetaan ja valvotaan, niitä päätyy ympäristöön monista eri lähteistä: teollisuudesta, jätevedenpuhdistamoista tai onnettomuuksien seurauksena. (Suomen ympäristökeskus 2025.) Kriittisyys kemikaaleja kohtaan on lisääntynyt terveyteen ja luontoon kohdistuvien haitallisten vaikutuksien myötä (Riihimäki ym. 2005, 9). Kemikaalilainsäädäntö ja -valvonta on paikoin epäselvää erityisesti yritysten näkökulmasta. Kansallisella kemikaaliohjelmalla tavoitellaankin muun muassa kemikaalilainsäädännön selkeyttämistä sekä tuote- ja jätelainsäädäntöjen yhteensovittamista (Ympäristöministeriö 2021, 19).
Hajanainen kemikaalilainsäädäntö ja -valvonta
Kemikaaleja säädellään useilla eri säädöksillä, joista pääosa on EU-tasoisia. Kemikaalilainsäädäntö on usein monimutkaista ja hajanaista, mikä vaikuttaa suoraan toiminnanharjoittajien käytännön työhön. (Wickman ym. 2023, 21, 25.) Lisäksi eri viranomaiset valvovat kemikaalilakia eri näkökulmista. Esimerkiksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on kemikaalilain toimivaltainen viranomainen ja valvoo kemikaaleja erityisesti markkinavalvonnan näkökannalta. Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluviranomaiset taas valvovat kemikaalien turvallista käyttöä työpaikoilla. Ympäristönsuojelullista valvontaa suorittavat Suomen ympäristökeskus ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset. (Sosiaali- ja terveysministeriö.)
Kansallisen kemikaaliohjelman tavoitteet
Kansallisen kemikaaliohjelman (2022–2035) tavoitteena on ennaltaehkäistä, tunnistaa ja torjua eri lähteistä peräisin olevien haitallisten kemikaalien aiheuttamaa ympäristön pilaantumista ja ihmisten altistumista. Kemikaaliohjelma noudattaa uutta Euroopan unionin kemikaalistrategiaa (CSS, Chemicals Strategy for Sustainability). (Ympäristöministeriö 2021, 3.) Euroopan komissio (2020) pyrkii kestävyyttä edistävässä kemikaalistrategiassaan edistämään pk-yritysten ja muiden teollisuuden alojen sekä tieteen ja kansalaisyhteiskunnan edustajien vuoropuhelua muun muassa siitä, miten voidaan edistää turvallisten ja kestävien kemikaalien kehittämistä ja käyttöä eri aloilla. Kansallisessa kemikaaliohjelmassa viestintää pyritään kohdentamaan pk-yrityksille kemikaaliturvallisuuden parantamiseksi (Ympäristöministeriö 2021, 37).
Pk-yritysten kemikaalien hallinta
Yrityksillä on keskeinen rooli kemikaalien turvallisuuden varmistamisessa (European Chemicals Agency). Erilaisista haitallisista aineista ja kemikaaleista löytyy yleisesti ottaen hyvin tietoa, mutta valmius tiedon hyödyntämiseen on usein puutteellista (Riihimäki ym. 2005, 5). Työterveyslaitoksen hankkeessa havaittiin pienten, vähän kemikaaleja käyttävien yritysten pitävän yllä kemikaaliluetteloa, mutta niiden laatu vaihteli, eikä niitä aina päivitetty tai tarkasteltu säännöllisesti. Paljon kemikaaleja käyttävissä keskisuurissa yrityksissä kemikaalien hallinta oli organisoitua. (Koponen ym. 2018, 28–29.) Vastaavanlainen huomio tehtiin opinnäytetyönä toteutetussa selvityksessä, joka kohdistui Vantaan pohjavesialueilla sijaitseviin yrityksiin, jotka käyttävät ja varastoivat kemikaaleja. Opinnäytetyössä havaittiin, että osalla kartoituksen kohteina olleista yrityksistä oli puutteellinen kemikaalilistaus. (Kaislaranta 2026, 47.) Suomessa toimivien pk-yritysten kemikaalien käytöstä ja hallinnasta on tietoa huonosti saatavilla tai tieto on hajanaista ja kohdistuu vain muutamaan yritykseen. Viestinnän ja tiedon lisääminen on tärkeää, ja viestinnän sisältöä tulisi erityisesti kohdentaa pk-yritysten tarpeisiin.
Kirjoittajat
Marita Kaislaranta opiskelee ympäristöteknologiaa LAB-ammattikorkeakoulussa ja valmistuu insinööriksi vuoden 2026 aikana.
Pia Haapea toimii ympäristöteknologian ja kiertotalouden ratkaisujen koulutusohjelman yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän on opettanut pitkään muun muassa ympäristöturvallisuutta ja -terveyttä edistäviä aiheita.
Lähteet
European Chemicals Agency. Small and medium-sized enterprises (SMEs). Viitattu 24.2.2026. Saatavissa https://echa.europa.eu/fi/support/small-and-medium-sized-enterprises-smes
Euroopan komissio. Chemicals Strategy. The EU’s plan for a toxic-free environment. Viitattu 13.2.2026. Saatavissa https://environment.ec.europa.eu/strategy/chemicals-strategy_en
Euroopan komissio. 2020. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia – Kohti myrkytöntä ympäristöä. COM/2020/667 final. Viitattu 13.2.2026. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52020DC0667
Kaislaranta, M. 2026. Kemikaalien käyttö ja varastointi Vantaan pohjavesialueilla. Selvitys Fazerilan, Valkealähteen, Koivukylän ja Lentoaseman pohjavesialueilla sijaitsevista toiminnoista. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, ympäristöteknologia. Lahti. Viitattu 23.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051913764
Koponen, M., Loikala, M. & Säämänen, A. 2018. Kemialliset tekijät hallintaan työpaikalla. Työpaikan kemikaaliturvallisuuden toimintamalli – Kemtiku. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 24.2.2026. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/07958ecf-e707-46b3-849d-30c1c24f3b46/content
Riihimäki, V., Isotalo, L., Jauhiainen, M., Kemiläinen, B., Laamanen, I., Luotamo, M., Riala, R. & Zitting, A. 2005. Kemikaaliturvallisuuden tiedonlähteet. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 24.2.2026. Saatavissa https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/9d412e1f-6848-4b45-b5f5-4d20c722bb4e/content
Sosiaali- ja terveysministeriö. Kemikaalivalvonta. Viitattu 28.2.2026 Saatavissa https://stm.fi/kemikaalivalvonta
Suomen ympäristökeskus. 2025. Kemikaalien ympäristöriskit. Viitattu 13.2.2026. Saatavissa https://www.ymparisto.fi/fi/saasteettomuus-ja-ymparistoriskit/kemikaalien-ymparistoriskit
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Kodin kemikaalit. Viitattu 16.4.2026 Saatavissa https://tukes.fi/koti-ja-vapaa-aika/kodin-kemikaalit
Wickman, T., Melander, N., Talasniemi, P., Rumar, K., Olisah, C., Melymuk, L., Vestergren, R., Boije af Gennäs, U., Brandsma, S., & Scheringer, M. 2024. Partnership for the Assessment of Risks from Chemicals. Additional Deliverable AD6.14. Report on current screening and enforcement structures. WP 6 – T6.4. P-A-R-C. Viitattu 16.4.2026. Saatavissa https://www.eu-parc.eu/sites/default/files/2025-03/PARC_AD6.14_0.pdf
Ympäristöministeriö. 2021. Kansallinen kemikaaliohjelma 2022–2035. Viitattu 13.2.2026. Saatavissa https://ym.fi/documents/1410903/42733297/Kansallinen+kemikaaliohjelma+2022-2035.pdf
