Imatran työttömyystilanne on heikentynyt edelleen viimeisen vuoden aikana. Niin kaupunki kuin eri toimijat, yritykset mukaan lukien, haluavat olla kohentamassa tilannetta. Yksi konkreettinen väline on VERKOT – Verkostovoimaa ja etäohjausratkaisuja -hanke, joka aktivoi työnhakijoita, kasvattaa heidän osaamistaan sekä tuo yrityksiin uusia osaajia. Se myös tarjoaa uuden tavan työhön perehdytykseen ja työssäoppimiseen. (LAB 2026). Tosiasiahan valitettavasti on, että kun työttömyys pitkittyy, se ei aiheuta haasteita vaan työttömälle itselleen, vaan myös kunnille ja niiden taloudelle (Mehtonen 2026).
Imatran työllisyystilanteen kehitys
Kaakkois-Suomen korkein työttömyysprosentti on Imatralla (Mäkinen 2026). Etelä-Karjalaan kohdistui viime vuoden lopulla kahdet jättimäiset irtisanomiset, kun UPM lakkautti Kaukaan paperitehtaan Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalan hyvinvointialue sopeutti toimintaansa vähentämällä työntekijöitään (Koskinen 2026). Metsäteollisuus ei juurikaan enää tarjoa uusia avoimia työtehtäviä. Kaupan alalla toiminnot ovat hiljentyneet jo neljä vuotta sitten alkaneen Ukrainan sodan takia, jolloin raja Venäjälle suljettiin. Tilanne on kasvattanut Imatran työttömyyttä ja se oli kuluvan vuoden maaliskuussa 18 % (Parjanne 2026).
Työttömyysturvan kuntaosuus eli sakkomaksut muodostuvat pääosin pitkäaikaistyöttömistä. Kunnan maksuosuus nousee työttömyyden pitkittyessä, eli mitä pidempään työttömyys jatkuu, sitä isomman osuuden kunta maksaa työttömyysturvasta. Yli 400 päivää työttömänä olleiden osuus sakkomaksuista on tällä hetkellä noin 80 %. Pitkittynyt työttömyystilanne näkyy siten pitkäaikaistyöttömyyden ja sakkomaksujen paisumisena. Vaikka kuntien sakkomaksuja on kompensoitu valtionosuuslisäyksillä, käy heikentynyt työllisyystilanne kunnan kukkarolle. (Mehtonen 2026)
VERKOT-hankkeen ratkaisumallit
Jotain siis pitää vielä tehdä, vaikka paljon on jo tehtykin. Syksyllä 2025 alkanut VERKOT-hanke on koonnut ympärilleen nimensä mukaisesti verkostoa. Hankkeessa on mukana kolme toteuttajaa: päätoteuttajana ammattiopisto Sampo sekä kaksi osatoteuttajaa, LAB ammattikorkeakoulu ja SaimaanVirta ry (LAB 2026). Hankekonsortio on yhdessä luonut tavoitteet, joihin pyritään vuoden 2027 loppuun mennessä. (LAB 2026).
Työn tekeminen muuttuu jatkuvasti. Uusien laitteiden ja menetelmien kokeilu työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa ja uusiin työtehtäviin perehdyttämisessä ovat tärkeässä roolissa. Yritysten henkilöresurssit muun muassa perehdyttämiseen ovat rajalliset. VERKOT-hanke vastaa tähän haasteeseen.
Keinoja taklata työttömyyttä
Koska resurssit ovat poikkeuksetta niukka voimavara, on alueen yritysten osaamisen vahvistaminen sekä niiden toiminnan kehittäminen yhteistyöverkoston avulla hyvin tärkeää. Kohderyhmään kuuluvien henkilöiden työelämään siirtymisen sujuvoittaminen on elintärkeää, jotta työnhakijat kokevat saavansa apua, tukea, lisäkoulutusta ja työllistyminen on mahdollista haastavasta tilanteesta huolimatta. Hankkeessa tuodaan yhteen työnantajat ja työnhakijat.
Työllistämisvelvoitteiden siirryttyä kunnille, on myös Imatran kaupunki käynnistänyt oman rekrytointihankkeen – Rekryratkaisun – maaliskuussa. (Tynkkynen (2026a). Samoin Imatran Seutukunnan ElinvoimaHUB toiminta-, sisältö- ja palvelukonseptin toteutus ja koordinointi (Imatra eHUB) tukee omalta osaltaan yhteisen tavoitteen saavuttamisessa (Kehy 2026).
Imatralla toimiva terästehdas Ovakon uuden oppisopimuskoulutuksen haku on alkanut ja koulutus alkaa syksyllä. Näin yritys takaa osaajien saamisen ja säilymisen omalla paikkakunnalla. (Tynkkynen 2026b).
Edellä mainittujen hankkeiden ja toimijoiden tavoitteena on saada alueelle ammattitaitoista työvoimaa ja verotuloja. Kun henkilöiden käytettävissä olevat tulot kasvavat ja ostokäyttäytyminen vilkastuu, saadaan alueelle elinvoimaisuutta ja todellinen win-win-win tilanne työntekijöille, yrityksille ja kunnalle.
Kirjoittaja:
Tarja Vahtokari toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja hän työskentelee projektipäällikkönä VERKOT Verkostovoimaa ja etäohjausratkaisuja -hankkeessa.
Lähteet
KEHY. 2026. ElinvoimaHUb hanke. Viitattu 25.5.2026. Saatavissa https://kehy.fi/hankkeet/
Koskinen, H. 2026. Etelä-Karjalaan povatusta työttömyyspommista saatiin esimakua – Imatran työttömyysaste ylitti jo 18 prosentin. YLE. Viitattu 22.5.2026. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20206590
LAB. 2026. VERKOT – Verkostovoimaa ja etäohjausratkaisuja. Viitattu 8.5.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/verkot-verkostovoimaa-ja-etaohjausratkaisuja
Mehtonen, M. 2026. Sakkomaksut pysyvät kuntien riesana vielä pitkään, vaikka työllisyystilanne kääntyisi nousuun. Kuntaliitto. Viitattu 22.5.2026. Saatavissa https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2026/sakkomaksut-pysyvat-kuntien-riesana-viela-pitkaan-vaikka-tyollisyystilanne-kaantyisi
Mäkinen, M. 2026. Synkkää: Imatralla lähes joka viides työikäinen ilman työtä. Uutisvuoksi. Viitattu 22.5.2026. Saatavissa https://www.uutisvuoksi.fi/paikalliset/9172423
Parjanne, I. 2026. Työllisyystilastot. Viimeisintä tilastotietoa Imatran työllisyydestä. Imatran kaupunki. Viitattu 22.5.2026. Saatavissa Työllisyystilastot | Imatran kaupunki
Tynkkynen, S. 2026a. Imatran kaupunki edistää työllisyyttä 114 000 eurolla – Uuteen hankkeeseen etsitään projektipäällikköä ja asiantuntijaa. Etelä-Saimaa 27.3.2026. Viitattu 25.5.2026. Saatavissa https://www.esaimaa.fi/paikalliset/9333313?reload=true
Tynkkynen, S., 2026b. Ovako aloittaa Imatralla uuden oppisopimuskoulutuksen. Etelä-Saimaa 9.4.2026.
