Ennakointi parantaa organisaatioiden päätöksentekoa, joustavuutta ja kykyä tunnistaa uusia mahdollisuuksia (Fergnani & Woeffray 2023). Myös mahdollisuus arvioida ennakoinnin prosesseja ja tuloksia on tärkeää (Lee 2025).
KaakkoACT – ennakoiva tieto toiminnaksi -hanke (LAB 2026) käynnisti syksyllä 2025 pilotin ennakointiprosessin kypsyysmittarista. Ensiversio todettiin toimivaksi, mutta yksi monitulkintaiseksi osoittautunut väite päätettiin uusia (Nuutinen 2025). Päivityksen yhteydessä tarkasteltiin kaikki 30 kysymystä. Kolme aihetta poistettiin, tekoälyn käyttö lisättiin, kaksi uutta kysymystä syvensi aiempia ja neljää muokattiin. Teemoja on yhä 8 ja väitteitä 30, mutta painotukset muuttuivat. Mittariston periaate säilyi.
Onko ennakoinnin tasoa hankalaa arvioida?
Muokattua mittaristoa testattiin keväällä 2026 organisaatiossa, joka oli osallistunut ensimmäiseenkin pilottiin. Syksyllä jokaisesta organisaatiosta oli yksi vastaaja, nyt arvioita saatiin samasta organisaatiosta 50 henkilöltä. 31 henkilöä (62 %) täytti kaikki kohdat, 6 henkilöä alle puolet. Aikaa käytettiin keskimäärin 5 minuuttia. Yleisin kesto oli 3 minuuttia, kaikki kohdat täyttäneillä 4 minuuttia. Ajankäytön perusteella mittaristo ei ole työläs.
Osa aiheista voi olla vaikeita, jos niiden kanssa ei työskentele. Hankalinta oli vastata teemaan jaetusta tietopohjasta. Eniten ohitettiin kysymyksiä ”ennakointihavainnoille on yhteinen tietovarasto” ja ”ennakointihavaintoihin on helppoa palata”. Helpointa oli arvioida ennakointia jatkuvana toimintana -teemaa, jonka kysymyksiin tuli keskimäärin 47 vastausta. Eniten kantaa otettiin kykyyn havainnoida toimintaympäristön muutosta.
Arvioita ennakointiprosessin toimivuudesta
Ennakointiprosessi on jaettu kypsyysmittarissa kahdeksaan teemaan. Niiden jakaumat on esitetty kuvassa 1. Onnistuneimmaksi arvioitiin ajattelutapa ja toimintakulttuuri (md = 50). Toiseksi parhaimmaksi nähtiin ennakointi jatkuvana toimintatapana (md = 47). Huomattavan huonoksi koettiin ennakoinnin kytkeytyminen jaettuun tietopohjaan (md = 16).
Kysymyksittäin ennakoinnin toimivuutta on tarkasteltu taulukossa 1. Vastausten mediaani oli vähintään asteikon puolivälissä seitsemässä kysymyksessä. Kolme näistä osui teemaan ajattelutavasta ja toimintakulttuurista. Parhaimmaksi koettiin ymmärrys, ettei tulevaisuuteen liittyen ei ole olemassa faktaa (md = 60). Sama väite oli kärkisijoilla myös 18 organisaation pilotissa.
Huonoimmiksi koetut ennakoinnin osat on esitetty taulukossa 2. Näiden aiheiden keskimääräiset arvosanat jäivät enimmilläänkin neljäsosaan maksimista. Teeman 6. ”Ennakointi kytkeytyy jaettuun tietopohjaan” kaikki kohdat nähtiin heikosti toimiviksi. Samat aiheet olivat huonoiten hallittuja myös syksyn 2025 pilotissa.
Useamman henkilön arviot ovat tarpeen
Kun ennakoinnin kypsyystasoa arvioi 50 henkilöä, organisaation kokonaistulokseksi tuli 40/100. Kypsyysmittarin ensipilotissa syksyllä 2025 testaajia oli 18 eri organisaatiosta. Keskitulos oli 50/100 ja nyt tutkitun organisaation testivastaajan arvioissa 63/100. Vertailut teemoittain on esitetty taulukossa 3. Usean ihmisen antamat arviot olivat aina heikompia kuin yhden henkilön arviot. Pienin näkemysero oli ennakoinnista jatkuvana toimintana, suurin ennakoinnin kytkeytymisestä jaettuun tietopohjaan. Voiko olla, että organisaatiossa on paikka ennakointihavainnoille, mutta tämä ei ole yleisesti tiedossa?
Jatkopilotin vastaukset olivat selvästi lähempänä syksyn pilotin kokonaistuloksia. Osa tuloksista on hyvinkin samanlaisia. Selkeästi paremmin kevään testiorganisaatio menestyi ennakoinnin tulkitsemisessa. Muita organisaatioita huonommaksi nähtiin sen ennakointiin liittyvät prosessit, vastuut ja roolit.
Annettuja arvioita ei voi tulkita täytenä totuutena, ja yksilöiden välillä vaihtelu voi olla suurta. Silti ennakoinnin kypsyysmittari auttaa, jos tulevaisuussuuntautuneessa toiminnassa halutaan kehittyä. Koska kaikkea ei voi muuttaa samalla kertaa, kypsyysmittari antaa organisaatiolle helpon tavan preferoida kehityskohteita.
Ennakoinnin kypsyysmittarin kehittäminen jatkuu irtautumisella manuaalista työtä vaativasta Webropol-Excel-yhdistelmästä.
Kirjoittaja
Anu Nuutinen on LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön lehtori, joka on kehittänyt ennakointiprosessin kypsyystason mittaristoa KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi -hankkeessa ja perehtynyt toimivan ennakoinnin edellytyksiin Luotain-hankkeessa. Hän on opiskellut tulevaisuuden tutkimusta 1990-luvulla, tehnyt työvoima- ja koulutustarve-ennakointia 2000-luvun alussa ja opettanut ennakointia vuodesta 2021.
Lähteet
Fergnani, A. & Woeffray, O. 2023. Why corporate foresight matters according to research. World Economic Forum. Viitattu 8.6.2026. Saatavissa https://www.weforum.org/stories/2023/09/strategic-foresight-research-insights/
LAB. 2026. KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kaakkoact-ennakoiva-tieto-toiminnaksi
Lee, M. 2025. Essential Tools for Assessing Foresight Practices and Their Organizational Impact. Nuts About Leadership, 2(3), 336–343. Viitattu 8.6.2026. Saatavissa https://explore.openaire.eu/search/result?pid=10.5281/zenodo.16597284
Nuutinen, A. 2025. Ennakoinnin kypsyystason mittaaminen, tuloksia pilotista. LAB Focus. Viitattu 12.6.2026. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/ennakoinnin-kypsyystason-mittaaminen-tuloksia-pilotista/
