Kehitysvammaisten henkilöiden arjen tukeminen aistiharjoitteiden avulla

Suomessa arvioidaan olevan noin 50 000 kehitysvammaista henkilöä (Kehitysvammaliitto 2021). Kehitysvammaisuuden syiden kirjo on laaja, ja kehitysvammaisella on haasteita oppia ja ymmärtää uusia asioita (Verneri.net 2021). Arjen haasteena on myös aistitoiminnan oireet, jotka voivat ilmetä yli- ja aliherkkyyksinä tai aistihakuisuutena (Burakoff 2021). Aistitoiminnan oireissa henkilöllä ilmenee vaikeuksia reagoida ja käyttää aistiärsykkeitä tarkoituksenmukaisesti, mikä liittyy sensorisen integraation häiriöön (Ayres 2008, 29). Toisin sanoen aistitieto ei välity tai sitä ei osata käyttää oikein, mikä johtuu usein aistielimen tai aivojen vaurioitumisesta (Burakoff 2021).

Aistihuone osana aistien harjoittamista

Aistien aktivointi lisää tietoisuutta ja kiinnostusta ympäristöstä (Burakoff 2021). Kehitysvammaisten aisteja voidaan harjoittaa antamalla aistiärsykkeitä joko yhtä aistia harjoittaen tai useampaa samanaikaisesti. Tutkimusten mukaan aistiharjoitteista on ollut apua monenlaisiin pulmiin. Aistien harjoittelussa tulisi ottaa huomioon yksilöllisyys etenkin harjoitusten valinnoissa, ajoituksissa, tiheydessä, määrissä ja välineissä. (Fowler 2008, 46; Lotan & Gold 2009; Duchi ym. 2018; Grace 2020.)

Tutkimuksissa yleisimmät aistihuoneessa käytettävät välineet olivat keinutuoli, kuplaputki, projektori, väriseviä esineitä, tuntoseinä tai kuituoptiikka. Tutkimustulosten mukaan keskimäärin 30 minuutin harjoittelu olisi riittävä aistien harjoittamiseen, jolloin voi olettaa henkilön jaksavan keskittyä ja aistiärsykkeiden määrän pysyvän sopivana. (Duchi ym. 2018; Grace 2020.) Yleensä aistihuoneet ovat väritykseltään vaaleita rauhoittavan värin vuoksi (Fowler 2008, 46).

Opas aistihuoneen käyttöön

Opinnäytetyössä tuotettiin opas aistivälineistä ja harjoitteista, joita toimeksiantajana toiminut Päijät-Soten asumisyksikkö Sinivuokko voi hyödyntää aistihuoneen jatkokehittämisessä (Viinanen 2021). Opas tarjoaa kattavan kokonaisuuden eri välineiden avulla tehtäviä aisteja tukevia harjoitteita ja sen sisältö painottuu erilaisiin harjoitteisiin, miten stimuloida asento-, liike-, tasapaino- ja tuntoaisteja.

Opasta voivat hyödyntää niin ohjaajat, terapeutit tai muut terveysalan ammattilaisetkin aistihuoneiden ja aistiharjoitteiden suunnittelussa. Tämän lisäksi oppaan loppuun on koottu kaksi malliesimerkkirataa lisäämään ymmärrystä ja helpottamaan huoneen muokattavuutta. Harjoitteet on suunniteltu asukkaiden arjen tukemiseksi, ja ne ovat pääosin tehtävissä myös huoneen ulkopuolella. Harjoitteet ja välineet eivät ole kuitenkaan yleistettävissä kaikille kohderyhmille, joten jokaiselle on etsittävä sopivat välineet ja harjoitteet yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Lähteet

Ayres, A. 2008. Aistimusten aallokossa. Sensorisen integraation häiriö ja terapia. Jyväskylä: PS-kustannus.

Burakoff, K. Aistit vuorovaikutuksessa. [Viitattu 28.11.2021]. Saatavissa: https://papunet.net/tietoa/aistit-vuorovaikutuksessa

Duchi, F., Benalcázar, E., Huerta, M., Bermeo, J. P., Lozada, F. & Condo, S. 2018. Design of a multisensory room for elderly people with neurodegenerative diseases. World Congress on Medical Physics and Biomedical Engineering. Singapore: Springer Singapore, 207–210. [Viitattu 28.11.2021]. Saatavissa: https://link-springer-com.ezproxy.cc.lut.fi/content/pdf/10.1007%2F978-981-10-9023-3.pdf

Fowler, S. 2008. Multisensory rooms and environments. Controlled sensory experiences for people with profound and multiple disabilities. Lontoo: Jessica Kingsley Publishers.

Grace, J. 2020. Multisensory rooms: Essential characteristics and barriers to effective practice. Tizard Learning Disability Review; 25 (2), 65–75.

Kehitysvammaliitto. 2021. Kehitysvammaisuus. [Viitattu 7.12.2021]. Saatavissa: https://www.kehitysvammaliitto.fi/kehitysvammaisuus/

Lotan, M. & Gold, C. 2009. Meta-analysis of the effectiveness of individual intervention in the controlled multisensory environment (Snoezelen®) for individuals with intellectual disability. Journal of Intellectual & Developmental Disability; 34 (3), 207–215.

Verneri.net. 2021. Verkkopalvelu kehitysvammaisuudesta. Kehitysvammaisuus. [Viitattu 28.11.2021]. Saatavissa: https://verneri.net/yleis/kehitysvammaisuus

Viinanen, J. 2021. Aistihuone osana arkea kehitysvammaisille : opas aistihuoneen käyttöön Päijät-Soten asumisyksikkö Sinivuokkoon. Opinnäytetyö AMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Fysioterapia. [Viitattu 8.12.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120724283

Linkit

Sensorisen Integraation Terapian Yhdistys ry. 2021. Sensorisen integraation häiriö. [Viitattu 28.11.2021]. Saatavissa: https://www.sity.fi/sensorinen-integraatio/hairio/

Kuvat

Kuva 1. Multisensory environments. 2013. [Viitattu 28.11.2021]. Saatavissa: https://www.multisensoryenvironments.com/sensory-rooms/