Arkiliikunnan merkitys ikääntyneen fyysisen toimintakyvyn edistämisessä

Ikääntyneiden määrä Suomessa on suurempi kuin koskaan ennen (Tilastokeskus 2025). Ikääntymisen yksilölliset vaikutukset näkyvät erilaisina fysiologisina muutoksina, toiminta- ja liikkumiskyvyn heikentymisenä sekä yksinäisyyden ja avuntarpeen lisääntymisenä. Yhteiskunnallisesti väestön ikääntyminen näkyy erityisesti terveydenhuollon kustannusten ja palvelutarpeen kasvuna. (Suonsivu 2025, 268; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.)

Vanhuspalvelulaki määrittelee kuntien ja hyvinvointialueiden tehtäväksi huolehtia siitä, että ikääntynyt henkilö pystyisi asumaan kotonaan mahdollisimman itsenäisesti ja pitkään (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012, 2 §, 5 §).

Liikunnan vaikutuksista vanhenemismuutosten hidastamiseen, itsenäisempään arjesta selviytymiseen ja toimintakyvyn edistämiseen löytyy paljon tietoa sekä ohjeita (UKK-instituutti 2026). Arkiliikkuminen saattaa sen sijaan olla hieman vieraampi käsite, vaikka senkin merkitys ikääntyneen fyysisen toimintakyvyn edistämisessä on suuri.

Arkiliikkuminen ikääntyneen liikkumisen perustana

Arkiliikkuminen on osa laajempaa kokonaisuutta, terveysliikuntaa. Tähän liikkumisen muotoon sisältyy kaikenlainen arjessa tapahtuva liikkuminen, kuten erilaiset kotiaskareet ruoanlaitosta siivoamiseen, kauppareissut kävellen tai pyörällä, pihatöiden tekeminen, koiran ulkoiluttaminen ja portaiden valitseminen hissin sijaan. (Laukka 2025.)

Arkiliikkumisella voidaan tukea ikääntyneen omatoimisuutta sekä liikkumisen eri osa-alueita ja edesauttaa liikkumiskyvyn säilymistä. Esimerkiksi pyykkien ripustaminen kuivumaan, kauppakassien kantamien ja tavaroiden sijoittaminen kaapin ylähyllyille harjoittavat niin tasapainoa, liikkuvuutta kuin lihasvoimia. (Nummijoki & Kuisma 2023.) Arkiliikunnan erottaa kuntoliikunnasta se, että arkiliikunta on osa päivittäistä rytmiä eikä vaadi sen suurempaa suunnittelua tai välineitä toteutuakseen. Nämä ominaisuudet tekevät siitä matalan kynnyksen toimintaa, jota on helppo toteuttaa säännöllisesti arjen lomassa. (Laukka 2025.)

Arkiliikkumista korostetaan myös yli 65-vuotiaiden liikkumisen suosituksissa. Kevyt liikuskelu ja paikallaanolon tauottaminen muodostavat suosituksen perustan yhdessä palauttavan unen kanssa. Kevyt liikuskelu pitää sisällään samoja arjen aktiviteetteja kuin arkiliikkuminen. Tärkeää on, että liikuskelua ja taukoja paikallaanoloon tulee päivän mittaan mahdollisimman paljon. Arkiliikkumisen tulisi olla monipuolista, mielekästä sekä helposti saavutettavissa ja sovellettavissa. (Laukka 2025; UKK-instituutti 2025.)

Arkiaktiivisuuden lisääminen eri keinoja hyödyntäen

Nykyään, kun säästöistäkin on säästettävä, korostuvat ikääntyneiden toimintakyvyn edistämisessä erilaiset ennaltaehkäisevät keinot (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistämiseen tavoitteeksi on noussut ikä- ja muistiystävällisen asuinympäristön luominen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024, 63).

Erilaisin innovaatioin tulisi pyrkiä edistämään ikääntyneen itsenäistä liikkumista ja aktiivisuutta arjessa. Kuusiston ja Tolvasen (2026) opinnäytetyössä havaittiin helposti lähestyttävän korttipakan olevan käyttäjäystävällinen ja motivoiva työkalu lisäämään ikääntyneen arkiliikkumista itsenäisesti kotona ja yhteisesti talon kerhotiloissa.

Ikääntyneiden fyysisen toimintakyvyn edistämiseen ja yhteisöllisyyteen kannustavan korttipakan tavoitteena on antaa tietoa ja konkreettisia harjoitteita aktiivisuuden lisäämiseksi. Sellaisia, joita on turvallinen ja helppo toteuttaa itsenäisesti kotona.

Lähteet

Kuusisto, S., Tolvanen, M. 2026. Yhdessä kotikulmilla -toiminta edistämässä ikääntyneiden fyysistä toimintakykyä. Opas arkiaktiivisuuden lisäämiseksi. LAB-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö (AMK). Viitattu 22.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052616826

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012. Finlex. Viitattu 22.5.2026. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2012/980

Nummijoki, J. & Kuisma, J. 2023. Vanhuksen arkiliikkuminen ja liikkumissopimus. Vanhuksen hoidon hyvät käytännöt. Terveysportti. Kustannus Oy Duodecim. 15.12.2023. Viitattu 22.5.2026. Saatavissa rajoitetusti https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/vht/article/vhh00060?toc=1126175

Pippa, L. 2025. Terveysliikunta – kuntoa, terveyttä ja elämänlaatua. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 13.08.2025. Viitattu 22.5.2026. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00934

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024. Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:4. Viitattu 22.5.2026. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/d8bbca3b-8631-47c8-b9d0-f6acb8caf692/content

Suonsivu, K. 2025. Pohdintaa ikäihmisten elämän monimuotoisuudesta Suomessa. Gerontologia. Vol. 39 (3), 268. Viitattu 22.5.2026. Saatavissa https://journal.fi/gerontologia/article/view/156178/115793?acceptCookies=1

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Väestön ikääntyminen haastaa sote-palvelut – palvelutarpeen kasvuun on varauduttava nyt. Viitattu 22.5.2026. Saatavissa https://thl.fi/nakemyksemme/suomi-vanhenee-vauhdilla/vaeston-ikaantyminen-haastaa-sote-palvelut-palvelutarpeen-kasvuun-on-varauduttava-nyt

Tilastokeskus. 2025. Suomen virallinen tilasto (SVT). Vähintään 70-vuotiaiden määrä Suomessa ylitti miljoonan rajan elokuussa. Viitattu 26.5.2026. Saatavissa https://www.sttinfo.fi/tiedote/71465575/vahintaan-70-vuotiaiden-maara-suomessa-ylitti-miljoonan-rajan-elokuussa?publisherId=69818838&lang=fi

UKK-instituutti. 2025. Liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille. Viitattu 26.5.2026. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-yli-65-vuotiaille/

UKK-instituutti. 2026. Liikunta ja ikääntyminen. Viitattu 26.5.2026. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/liikunta-ja-ikaantyminen/