Omaohjaajatyöskentely on yksi tärkeimmistä työmenetelmistä laitoshuoltoon sijoitettujen lasten parissa. Sinkkosen (2010,11) mukaan omaohjaajasuhde mahdollistaa lapselle korjaavan ihmissuhteen. Tästä huolimatta omaohjaajatyöskentelylle ei ole ollut virallisesti nimettyjä työmenetelmiä eikä selkeästi määriteltyä ammatillista työorientaatiota. Käytännöt vaihtelevat laitoksittain ja jopa laitosten sisällä. (Timonen-Kallio 2008, 58.)
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) myötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijaryhmä on laatinut suositukset laitoshoidon kehittämisen suunnasta. Mallinnus on nimetty Terapeuttisen laitoskasvatuksen malliksi. (Timonen-Kallio ym. 2017, 4-5.)
Omaohjaajatyöskentely Konstan Koti ja Koulussa
Lastensuojelun sijaishuoltolaitos Konstan Koti ja Koulu Oy tarjoaa sijaishuoltoa lastensuojelulain mukaisesti sijoitetuille 13–17-vuotiaille lapsille. Omaohjaajatyöskentely perustuu luottamukselliseen ja turvalliseen aikuissuhteeseen. Omaohjaajien vastuulla on lapsen kasvatustyön tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä työryhmän, huoltajien ja sosiaalityöntekijän kanssa.
Kehittämistyön perustaksi kuultu lapsia
Santalahden (2020) tavoitteena oli laatia konkreettinen opas omaohjaajille, Omaohjaajan käsikirja. Hankkeen tarkoituksena oli omaohjaajatyöskentelyn kehittäminen asiakaslähtöisesti entistä laadukkaammaksi, vaikuttavammaksi ja yhdenmukaisemmaksi. Kehittämistyön lähtökohtana olivat sijoitettujen lasten ajatukset ja toiveet omaohjaajatyöskentelyyn liittyen. Kehittämisessä otettiin huomioon moniammatillisen työryhmän näkökulmat ja hankkeeseen liittyvä teoria- ja tutkimustieto. Terapeuttisen laitoskasvatuksen malli on toiminut kehittämishankkeen suunnan näyttäjänä.
Omaohjaajatyöskentelyn kehittäminen Konstan Koti ja Koulussa toteutui useassa vaiheessa ja useaa menetelmää hyödyntäen vuosina 2019–2020. Työelämälähtöinen kehittämishanke toteutettiin käyttäen asiakaslähtöistä Bikva-arviointimallia. Käsikirjan avulla mahdollistuu tavoitteena ollut laadukkaampi, vaikuttavampi ja yhdenmukaisempi omaohjaajatyöskentely.
Kehittämishankkeen tulokset
Lapsilta kerätyn aineiston perusteella omaohjaajalta toivotaan empaattisuutta, ymmärrystä ja kuuntelua. Omaohjaajan tulisi olla aidosti kiinnostunut, reilu ja kohtelias. Lapset arvostavat myös huumorintajua ja hyväntuulisuutta. Luotettavuutta korostettiin; sovituista asioista täytyy pitää kiinni. Omaohjaaja ei saisi tuomita eikä provosoida ja hänen tulisi antaa omaa tilaa.
Kehittämishankkeen tuloksina määriteltiin omaohjaajatyöskentelyn sisältö sijoituksen alkuvaiheessa ja sen aikana, luottamussuhteeseen liittyvät tekijät sekä hyvän omaohjaajan ominaisuudet. Käsikirja sisältää työskentelyn päivitetyt periaatteet, tehtävänkuvan, menetelmiä ja työvälineitä sekä terapeuttisen laitoskasvatuksen teoriaa.
Kirjoittajat
Niina Santalahti suoritti LAB-ammattikorkeakoulussa Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon marraskuussa 2020 ja on työskennellyt Konstan Koti ja Koulussa omaohjaajana.
Tuula Hyppönen on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori, ja hän toimi Santalahden opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Santalahti, N. 2020. Omaohjaajan käsikirja: Omaohjaajatyöskentelyn kehittäminen lastensuojelulaitoksessa lapsia kuullen. Ylempi AMK – opinnäytetyö. Lahti: LAB ammattikorkeakoulu. [Viitattu 07.12.2020]. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726616
Sinkkonen, J. 2010. Nuoruusikä. Juva: WSOY.
Timonen-Kallio, E. 2008. Lastenkodin ohjauksellinen identiteettityö – työkirjamenetelmä omahoitajan hoito- ja kasvatustyön jäsentäjänä. Turku: Turun yliopisto. Lisensiaatintutkielma.
Timonen-Kallio, E., Yliruka, L. & Närhi, P. 2017. Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnus. THL – työpaperi 23/2017. [Viitattu 09.09.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-866-1
Kuvat
KUVA 1. MabelAmber. Pixabay. [Viitattu 8.11.2020]. Saatavissa: https://cdn.pixabay.com/photo/2019/02/21/22/33/woman-4012461_1280.jpg
