Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rakentuu yhdenvertaisista palveluista, mutta mitä tapahtuu, kun kohtaaminen ei tunnu turvalliselta, hyväksyvältä tai aidosti kuuntelevalta? Tätä kysymystä ratkotaan valtakunnallisessa hankkeessa, jossa on mukana kolme ammattikorkeakoulua. Hanke tarttuu yhteen sosiaali- ja terveyspalveluiden ajankohtaisimmista haasteista: yhdenvertaisiin kohtaamisiin ja sukupuolitietoisen työotteen vahvistamiseen. Kohtaamisen taito: yhdenvertainen hyvinvointi -hankkeen (ESR+, 2025–2028) tavoitteena on varmistaa, että jokainen nuori, erityisesti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluva nuori, kohdataan palveluissa kunnioittavasti ja turvallisesti.
Hanketta koordinoi LAB-ammattikorkeakoulu ja mukana toteutuksessa ovat Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SEAMK). Ammattikorkeakoulujen yhteistyö mahdollistaa valtakunnallisen näkymän ja monialaisen osaamisen: LAB tuo kokemusta sukupuolitietoisesta kehittämisestä ja tasa-arvosuunnitelmien valtavirtaistamisesta, Humak kokemusasiantuntijuuden ja nuorten osallistamisen ja SEAMK osaamista hyvinvointialueiden rakenteisiin ja johtamiseen liittyen. (LAB 2026.)
Miksi hanke tarvitaan?
Tutkimukset ja selvitykset ovat tuoneet näkyväksi sen, minkä monet nuoret ovat kokeneet pitkään: sateenkaarinuoret kokevat palveluissa enemmän turvattomuutta, jäävät helpommin näkymättömiin ja joutuvat toisinaan jopa opettamaan ammattilaisia. Kun peruspalvelujen tulisi olla tuki ja turva, kääntyy asetelma päälaelleen. Moni kokee, ettei tule kohdatuksi omana itsenään. (Jokela ym. 2020, Seta 2023.)
Kohtaamisen taito -hanke tarttuu juuri tähän: miten varmistetaan, että palveluissa on tilaa moninaisuudelle? Miten luodaan ympäristö, jossa nuori voi kertoa tilanteestaan ilman pelkoa leimautumisesta? Miten ammattilaiset voivat harjoitella ja vahvistaa osaamistaan ilman, että oppimisen paikat muuttuvat uhkiksi heidän ammattitaidolleen?
Nuorten ääni keskiöön – kokemustieto ammattilaisten tueksi
Hankkeen ehkä merkittävin ja konkreettisin osa ovat ammattilaisille suunnatut koulutukset ja valmennukset. Niissä puretaan oletuksia, harjoitellaan sensitiivistä vuorovaikutusta ja pysähdytään kuulemaan aitoja tarinoita nuorten kokemuksista. Valmennukset toteutetaan pienryhmissä turvallisen tilan periaatteita noudattaen. Oppiminen edellyttää tilaa tehdä virheitä, kysyä, ihmetellä ja oppia yhdessä.
Hankkeen vahvuus on se, että nuoria ei tarkastella pelkästään palveluiden käyttäjinä, vaan nuoret otetaan mukaan kehittämistyöhön. Heidän kokemuksensa, toiveensa ja tarinansa tuodaan mukaan valmennuksiin ja koulutusmateriaaleihin. Osallistamiseen käytetään luovia menetelmiä: tarinoita voidaan tuottaa esimerkiksi visuaalisin keinoin, yhteiskehittämisen työpajoissa tai digitaalisina sisältöinä. Nuorten ääni on siis aidosti hankkeen ytimessä.
Hyvinvointialueille tukea suunnitelmien jalkauttamiseen
Toinen hankkeen tavoite liittyy tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien toteutukseen. Hyvinvointialueilla suunnitelmat jäävät helposti yleiselle tasolle, ilman selkeitä vastuita ja konkreettisia toimenpiteitä. Kohtaamisen taito -hankkeessa kehitetään toimintamalli, joka helpottaa suunnitelmien viemistä käytäntöön.
Toimintamalli auttaa tunnistamaan vastuut, määrittelemään toimenpiteet ja seuraamaan edistymistä. Se tukee johtoa, esihenkilöitä ja henkilöstöä, ja vahvistaa rakenteita, joihin yhdenvertaisuustyö voi kiinnittyä pysyvästi.
Vaikutukset ulottuvat valtakunnallisiksi
Hankkeen tuotokset, kuten koulutusmateriaalit ja toimintamalli, kootaan avoimesti hyödynnettävään muotoon. Tavoitteena on, että toimintamallit ja kohtaamisen käytännöt juurtuvat paitsi kumppanialueille Etelä-Karjalan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueille, myös laajemmin organisaatioihin.
Pitkällä aikavälillä hankkeen toivotaan vahvistavan nuorten turvallisuuden tunnetta ja luottamusta palveluihin sekä vähentävän eriarvoistavia rakenteita. Samalla ammattilaiset saavat lisää varmuutta ja osaamista sensitiiviseen asiakastyöhön eli taitoja, joille on kasvava tarve muuttuvassa yhteiskunnassa.
Kirjoittaja:
Outi Jokinen toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä sekä projektipäällikkönä Kohtaamisen taito: yhdenvertainen hyvinvointi -hankkeessa.
Lähteet
athree23. 2018. Hymiö, käsi, palaute. Pixapay. Viitattu 25.2.2026. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/hymi%C3%B6-kartta-k%C3%A4si-tunteet-symboli-3692494/
Jokela, S., Luopa, P., Hyvärinen, A., Ruuska, T., Martelin, T., Klemetti, R. 2020. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvointi. Kouluterveyskyselyn tuloksia 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 38/2020. Viitattu 25.2.2026. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-580-3
LAB. 2025. Kohtaamisen taito: yhdenvertainen hyvinvointi. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.2.2026. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/kohtaamisentaito
Seta. 2023. Sateenkaarinuorten mielenterveys. Viitattu 25.2.2026. Saatavissa: https://nuoret.seta.fi/ammattilaisille/sateenkaarinuorten-mielenterveys/
