Monet aiemmista työllistämistoimista ovat kompastuneet siihen, että työllistyminen on yritetty saada aikaan ”korjaamalla” yksilöä esimerkiksi tarjoamalla hänelle lisäkoulutusta tai ohjeistusta työnhakuun. Kestävän työllistymisen saavuttaminen erityisesti nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa vaatii kuitenkin huomion kiinnittämistä yksilön lisäksi myös laajempaan toimintaympäristöön. (Kuntaliitto 2024.)
Matchwork-hankkeessa tarkastelemme työllistymistä systeemisesti ja pyrimme vaikuttamaan laajempiin rakenteisiin ja toimintamalleihin (LAB 2026). Systeeminen lähestymistapa tarkoittaa ajattelutapaa, jossa asiat nähdään keskinäisessä vuorovaikutuksessa olevana kokonaisuutena. Sen taustalla vaikuttaa Urie Bronfenbrennerin (1979) ekosysteeminen teoria, jonka mukaan yksilöä ei voi ymmärtää irrallaan ympäristöstään: hänen kehityksensä ja hyvinvointinsa rakentuvat vuorovaikutuksessa useiden toisiinsa kytkeytyvien tasojen kanssa.
Näitä tasoja ovat mikrosysteemi (läheiset ihmissuhteet ja välitön arkiympäristö), mesosysteemi (mikrosysteemien väliset suhteet), eksosysteemi (yksilöön epäsuorasti vaikuttavat ympäristöt ja rakenteet) sekä makrosysteemi (yhteiskunnan arvot, normit ja kulttuuriset rakenteet). Keskeistä on sen ymmärtäminen, että muutos yhdessä osassa heijastuu koko kokonaisuuteen – siksi työ kohdistuu sekä yksilöön että hänen ympäristöihinsä ja suhteisiinsa.
Matchwork-hankkeessa huomiota kiinnitetään erityisesti siihen, miten eri osa-alueet vaikuttavat toisiinsa työllistymisen kokonaisuudessa. Systeemejä ovat esimerkiksi työnhakijan omat sekä hänen lähipiirinsä elämäntilanteet, ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet työyhteisöissä, organisaatioiden toimintakulttuurit, oman alueen työllisyystilanne, ja yhteiskunnan tasolle sijoittuva poliittinen päätöksenteko.
Systeemisen tarkastelutavan mukaan Matchwork-hankkeessa kiinnitetään huomiota asiakkaan kokonaistilanteen ymmärtämiseen. Tämä tarkoittaa keskittymistä yksilön ja hänen ympäristönsä vahvuuksiin ja voimavaroihin: siihen, mikä toimii ja mitä voidaan rakentaa eteenpäin. Erityisen tärkeässä roolissa ovat läheiset ja heidän mahdollisuutensa tukea työllistymistä. Työotteessa korostuvat myös osallisuuden edistäminen, rakenteellinen vaikuttaminen sekä muutostyö.
Systeeminen työote näkyy myös suhdeperustaisuutena eli lämpimänä ja arvostavana vuorovaikutuksena. Valmennuksiin osallistuvat työttömät kohdataan kunnioittavasti ja arvostaen. Tämä vahvistaa heidän uskoa itseensä ja mahdollisuuksiinsa työllistyä. Kun ihminen tulee aidosti kuulluksi ja kohdatuksi, hän kokee olevansa arvokas ja kykenevä toimimaan omassa elämässään. Samalla syntyy sosiaalisen turvallisuuden tunne: kokemus siitä, että voi olla oma itsensä ilman pelkoa arvostelusta tai torjutuksi tulemisesta. Tämä turvallinen ilmapiiri rohkaisee kokeilemaan, oppimaan ja sitoutumaan muutokseen – ja sitä kautta lisää onnistumisen edellytyksiä.
Matchwork-toimintamallia kehitetään yhdessä osallistujien, työyhteisöjen ja sidosryhmien kanssa. Tämän avulla vahvistetaan mallin asiakaslähtöisyyttä siten, että se vastaa aidosti valmennettavien ja työelämän tarpeisiin, mikä parantaa vaikuttavuutta. Mahdollisuus vaikuttaa lisää myös kokemusta osallisuudesta (Isola ym. 2017)
Matchwork-hankkeen systeemiseen ajatteluun perustuva valmennusmalli mahdollistaa kestävän työllistymisen, koska se huomioi monipuolisesti yksilön ja työyhteisöjen tarpeet ja vastaa niihin oikea-aikaisesti. Sosiaalihuollossa laajoja kokonaisuuksia huomioiva systeeminen lähestymistapa on jo vakiintunut käytäntö, ja sille on selkeä tarve myös työllisyyden monitoimijaisissa verkostoissa. Kukaan ei onnistu yksin – onnistuminen rakentuu yhteistyössä moninaisissa systeemeissä. (Aaltio 2022).
Kirjoittajat:
Milla Rantakari ja Heli Tiusanen toimivat asiantuntijoina Matchwork-hankkeessa
Lähteet
Aaltio, E. 2022. Effectiveness of the Finnish Systemic Practice Model for children’s social care. A realist evaluation. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Viitattu 15.5.2026. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9224-8
Bronfenbrenner, U. 1979. The ecology of human development: Experiments by nature and design. Cambridge, MA: Harvard University Press.
Isola, A.-M., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R., Schneider, T. & Valtari, S. 2017. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. THL. Viitattu 15.5.2026. Saatavissa: Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa
Kuntaliitto 2024. Kuntouttavasta työtoiminnasta matalan kynnyksen palveluun. Viitattu 15.5.2026. Saatavissa: Kuntaliiton julkaisu PDF
LAB. 2026. MatchWork. Hanke. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/matchwork
