Kohti arvopohjaista investointipäätöksentekoa – puurakentamista tukevat strategiset tekijät

Massiivipuurakentaminen on noussut varteenotettavaksi vaihtoehdoksi teollisessa rakentamisessa. Puurakentamisen etuina pidetään muun muassa pienempää hiilijalanjälkeä, nopeampaa rakentamista, kevyempiä rakenteita sekä vastuullisuus- ja ESG-hyötyjä (esim. Churkina ym. 2020; Ramage 2017). Tutkimusten mukaan puu soveltuu erityisesti osaksi hybridiratkaisuja, joissa sitä yhdistetään teräkseen ja betoniin erittäin vaativissa kohteissa, kuten datakeskuksissa. Tilaajan näkökulmasta keskeinen kysymys on, tuottaako vähähiilinen rakennus kilpailuetua asiakkaiden, sijoittajien, rahoittajien tai viranomaisten silmissä? Puun käyttö voi tuottaa merkittävää strategista lisäarvoa sekä vahvistaa yrityksen vastuullisuusimagoa. Yrityksen vastuullisuusstrategia vaikuttaa yhä useammin investointipäätöksiin, jolloin massiivipuun käyttöä voidaan tarkastella strategisena valintana eikä pelkästään materiaaliratkaisuna (Khairnar & Alzoubi 2026).

Alkuvuonna 2026 käynnistyneessä Puurakentamisen kehitysalusta -hankkeessa (LAB 2026) kehitetään uutta arvopohjaista investointipäätöksenteon konseptia, jota tilaajat voivat hyödyntää vaativan teollisuusrakentamisen investointipäätöksissä. Keskeisenä kysymyksenä onkin selvittää, miten tilaajat arvottavat puun käyttöä vaativan teollisuusrakentamisen investointipäätöksissä.

Vaativan teollisuusrakentamisen investointipäätöksiä ohjaavat teknistaloudelliset tekijät, kuten elinkaarikustannukset, toimitusketjujen riskit, paloturvallisuus, rakennuksen suorituskyky, rakenteellinen luotettavuus ja huollettavuus (Pirkola & Heino 2022; Maa- ja metsätalousministeriö 2025). Myös sääntely ja ympäristövaikutukset/vastuullisuus vaikuttavat investointipäätöksentekoon (Kharnair & Alzoubi 2026; WoodWorks 2025). Esimerkiksi arviolta noin 30–50 % suomalaisista vaativan teollisuusrakentamisen tilaajista pitää vastuullisuusnäkökohtia korkealla prioriteetilla materiaalivalinnoissa arvioidessaan puun käyttöä, kun taas julkisella sektorilla vastaava osuus on noin 60–80 % (Rakennusteollisuus RT 2023; Rakennusteollisuus RT 2024). Yksityisellä teollisuussektorilla vastuullisuus on usein yksi päätöksentekokriteeri muiden joukossa.

Kansainvälisten standardien ja mallien soveltuvuus Suomen toimintaympäristöön

Puurakentamisen kehitysalusta -hankkeessa selvitetään investointipäätöksentekoon vaikuttavia arvotuksia ja tekijöitä. Esimerkiksi yhdysvaltalainen LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) sekä BREEAM (Building Research Establishment Environmental Assessment Method) ovat sertifiointijärjestelmiä, jotka tarjoavat viitekehyksen rakennusten kestävyyden, ympäristövaikutusten ja suorituskyvyn arviointiin (BREEAM 2026; USGBC, 2024) investointipäätöksissä.

Hankkeessa arvioidaan myös brittiläisen Value Toolkit -konseptin soveltuvuutta suomalaiseen toimintaympäristöön (Construction Innovation Hub 2022). Value Toolkit on arvoperusteinen päätöksenteon viitekehys, jonka avulla rakennushankkeiden tilaajat voivat määritellä, mitata ja seurata hankkeen tuottamaa kokonaisarvoa koko sen elinkaaren ajan. Viitekehyksessä huomioidaan neljä eri pääomaa: tuotannollinen, luonnonpääoma, inhimillinen- ja sosiaalinen pääoma. Viitekehys auttaa tunnistamaan hankkeen strategiset tavoitteet, muodostamaan niiden pohjalta arvoprofiilin sekä vertailemaan vaihtoehtoisia ratkaisuja yhteisten mittareiden avulla (Construction Innovation Hub 2022).

Puurakentamisen kehitysalusta -hankkeessa toteutettiin kevään 2026 aikana yhteensä 12 haastattelua keskeisille sidosryhmille, joissa selvitettiin investointipäätöksiin vaikuttavia arvostuksia ja päätöksenteon perusteita. Haastattelujen tuloksia ja aiemmin jo kehitettyjä kansainvälisiä malleja hyödynnetään hankkeessa kehitettävän arvopohjaisen investointikonseptin- ja mallin pohjana syksyn 2026 aikana sidosryhmien kanssa.  Sidosryhmien näkemykset puurakentamisen markkinanäkymistä olivat varovaisen myönteisiä. Vastuullisuusvaatimusten kiristyminen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen kohdistuvat tavoitteet nähdään puurakentamisen kasvua tukevina tekijöinä. Erityisesti kansainvälisten yritysten arvioidaan tuovan markkinoille uusia vaatimuksia ja standardeja, jotka voivat lisätä puurakentamisen kysyntää seuraavan 5–10 vuoden aikana.

Artikkelissa on hyödynnetty tekoälyä tekstin jäsentelyyn ja sekundaariseen tiedonhakuun.

Lähteet

BREEAM. 2026. Building Research Establishment Environmental Assessment Method Standards Overview. Viitattu 6.8.2026. Saatavissa BREEAM Standards Overview | BREEAM

Churkina, G., Organschi, A., Reyer, C. P. O., Ruff, A., Vinke, K., Liu, Z. et al. 2020. Buildings as a global carbon sink. Nature Sustainability. Vol. 3 (4), 269─276.

Construction Innovation Hub. 2022. Value Toolkit overview. Viitattu 4.8.2026. Saatavissa 20220927_hub_valuetoolkit_overview_interactive.pdf

Khairnar, P., & Alzoubi, B. 2026. Embodied Carbon of Mass Timber Buildings in the United States: A Systematic Review of Life-Cycle Assessment Evidence. International Journal of Architectural Engineering Technology. Viitattu 5.8.2026. Saatavissahttps://doi.org/10.15377/2409-9821.2026.13.3

LAB. 2026. Puurakentamisen kehitysalusta. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.8.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/puurakentamisen-kehitysalusta

Maa- ja metsätalousministeriö. 2025. Wood construction and wood products. Viitattu 6.8. 2026. Saatavissa Wood construction – Maa- ja metsätalousministeriö

Pirkola, K. & Heino, P. 2022. Promotion of Wood Construction in Finland. Baltic Rim Economies. Viitattu 6.8.2026. Saatavissa Promotion of wood construction in Finland | Baltic Rim Economies

Rakennusteollisuus RT. 2023. Rakennusalan vastuullisuuden olennaisuusanalyysi. Viitattu 6.8.2026. Saatavissa Rakennusalan vastuullisuuden olennaisuusanalyysi

Rakennusteollisuus RT. 2024. Rakennusteollisuuden vastuullisuusohjelma. Viitattu 6.8.2026. Saatavissa Rakennusteollisuuden-vastuullisuusohjelma-loppuraportti-2024.pdf

Ramage, M. H., Burridge, H., Busse-Wicher, M., Fereday, G., Reynolds, T., Shah, D. U., et al. 2017. The wood from the trees: The use of timber in construction. Renewable and Sustainable Energy Reviews. Vol. 68, 333─359.

USGBC. 2024. U.S. Green Building Council. LEED. Viitattu 06.08.2026. Saatavissa LEED rating system | U.S. Green Building Council

WoodWorks. 2025. Mass Timber in Data Centers and Beyond. Mass Timber+ Conference Presentation. Viitattu 6.8.2026. Saatavissa Mass Timber in Data Centers and Beyond