Ilman luottamusta palveluita ja siellä työskenteleviä ammattilaisia kohtaan perhe ei välttämättä uskalla hakea apua, vaikka tarve olisi suuri. Luottamus ei synny itsestään, vaan se rakentuu kohtaamisissa, joissa perhe kokee tulevansa kuulluksi, ymmärretyksi ja kohdelluksi tasavertaisesti.
Maahanmuuttajataustaisten lapsiperheiden kohtaaminen edellyttää ammattilaisilta erityistä sensitiivisyyttä, osaamista ja tietoisuutta luottamuksen tärkeästä merkityksestä.
Vanhempien luottamus palveluihin
Luottamuksen tarkastelu palveluita kohtaan pitää sisällään näkökulmat palveluiden toimivuudesta sekä asiakas-työntekijä-kohtaamisista. Kansalaisten luottamuksesta puhuttaessa viitataan usein institutionaaliseen luottamukseen, joka kohdistuu sekä itse palvelujärjestelmään että siellä työskenteleviin ammattilaisiin (Heino & Lillrank 2020). Institutionaalinen luottamus on tärkeä, jotta vanhemmat uskaltavat kääntyä palveluiden ja siellä toimivien ammattilaisten puoleen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ongelmien ilmaantuessa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton selvityksen (2026) mukaan osa Suomessa asuvista vanhemmista kokee vaikeuksia luottaa palveluihin, erityisesti tilanteissa, joissa heidän huoliaan ei ole kuultu tai ne on koettu vähätellyiksi. Tämä on johtanut siihen, että vanhemmat eivät ole jakaneet kaikkia huoliaan ammattilaisten kanssa. (MLL 2026.)
Heinon ja Lillrankin (2020) tutkimuksessa Suomessa asuvat maahanmuuttajataustaiset vammaisten lasten vanhemmat toivat puolestaan esiin sivuuttamisen kokemuksia palveluissa, joissa heille ei annettu mahdollisuuksia kertoa omia näkemyksiään lapsensa tuen ja palvelujen tarpeista. Nämä kokemukset eivät luonnollisestikaan lisää vanhemman luottamusta yhteiskunnan tukijärjestelmiin.
Luottamus työntekijään voi lisätä vanhemman osallisuutta oman tai lapsensa asian käsittelyssä ja sitä kautta edistää vanhemman yhteiskuntaan integroitumista. Luottamus syntyy tai jää syntymättä kohtaamisissa riippuen siitä, millaista vuorovaikutusta se pitää sisällään. (Ks. Tanttu 2017, 37.)
Ammattilaisen kohtaamisosaaminen
Kohtaamisosaaminen on keskeinen tekijä luottamuksen rakentumisessa maahanmuuttajataustaisten lapsiperheiden kanssa. Maahanmuuttajataustaisilla perheillä on usein muita suurempi tuen tarve, mutta samanaikaisesti merkittäviä esteitä palveluihin hakeutumisessa ja niihin kiinnittymisessä (Kuusio ym. 2023).
Tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttajataustaiset perheet kokevat palvelut usein vaikeasti lähestyttäviksi. Varjosen, Kulmalan ja Sihvosen (2024) mukaan sote-ammattilaiset tunnistavat palveluiden saavutettavuudessa rakenteellisia ja vuorovaikutuksellisia haasteita, kuten kiireen, puutteellisen yhteisen kielen sekä epävarmuuden siitä, miten ottaa vaikeita asioita puheeksi.
Kohtaamisosaamiseen kuuluu myös kyky selittää palveluiden tarkoitusta ja ammattilaisen roolia ymmärrettävästi. Luottamus vahvistuu, kun ammattilainen perustelee kysymyksensä, kertoo niiden tarkoituksen ja etenee rauhallisesti perheen tahdissa (Kankaanpää ym., 2023). Tärkeää on myös oman toiminnan ja palvelujärjestelmän menettelytapojen avaaminen ja perustelu sekä viestintä asiakkaalle (Tanttu 2017, 24). Epäselvä tai kiireinen vuorovaikutus voi sen sijaan herättää epäluuloa ja pelkoa viranomaisia kohtaan.
TUULTA-hankkeessa tehdyn selvityksen mukaan myös koulun ammattilaiset kaipaavat selkokielistä ja ymmärrettävää materiaalia maahanmuuttajataustaisten perheiden kohtaamiseen ja heidän ohjaamiseensa esimerkiksi lapsen kuntoutuspalveluihin ja perheiden tukemiseen (LAB 2026; Imeläinen, Irjala ja Rainio, 2025).
Tähän tarpeeseen on tuotettu selkokielinen materiaalikokonaisuus suomeksi ja englanniksi. Materiaali sisältää infograafeja ja videoita muun muassa huolen puheeksi ottamisesta kulttuurisensitiivisesti, Kelan kuntoutusprosessista, oppilashuollosta ja palveluihin ohjautumisesta. Materiaalit vahvistavat maahanmuuttajataustaisten perheiden ymmärrystä palveluista sekä ennen kaikkea lisäävät luottamusta palvelujärjestelmään. (Imeläinen & Irjala 2025.)
Selkokielinen materiaali tukee ammattilaisten kohtaamisosaamista ja toimii keskeisenä välineenä luottamuksen rakentamisessa perheiden ja palvelujärjestelmän välillä.
Kirjoittajat:
Elina Kosonen toimii sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa sekä asiantuntijana TUULTA-hankkeessa
Veera Laiho toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa sekä asiantuntijana TUULTA-hankkeessa
Lähteet
Geralt. 2020. Artikkelikuva: Luottamus, Epäluottamus, Kyltti. Pixabay. Saatavissa https://pixabay.com/illustrations/trust-mistrust-street-sign-signpost-4760282/
Heino, E. & Lillrank, A. 2020. Institutionaalisen luottamuksen rakentuminen – maahanmuuttajataustaiset perheet perus- ja vammaispalvelujen käyttäjinä. Sosiologia, 57(4), 346-362. Saatavissa: https://journal.fi/sosiologia/article/view/124578
Imeläinen, S. & Irjala, J. 2025. Ohjausmateriaalit vahvistavat maahanmuuttajien tietoisuutta ja luottamusta palveluihin. LAB Pro. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/ohjausmateriaalit-vahvistavat-maahanmuuttajien-tietoisuutta-ja-luottamusta-palveluihin/
Imeläinen, S., Irjala, J. & Rainio, K. 2025. Koulujen ammattilaiset keskeisessä roolissa tunnistamaan maahanmuuttajataustaisten lasten kuntoutustarpeita. LAB Pro.Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/koulujen-ammattilaiset-keskeisessa-roolissa-tunnistamaan-maahanmuuttajataustaisten-lasten-kuntoutustarpeita/
Kankaanpää, S-L., Lehti, V., Solin, V. & Samala, E. 2023. Fostering trust and understanding in social and healthcare services with migrant-origin parents: qualitative focus-group interviews of foreign-born mothers living in Finland. Saatavissa: https://doi.org/10.1007/s00787-023-02288-4
Kuusio, H., García Velázquez, R., Mäkipää, L., Klemettilä, K. L., Castaneda, A., & Lilja, E. 2023. Ulkomaalaistaustaisen aikuisväestön terveys ja hyvinvointi–MoniSuomi 2022: Joka kolmas maahanmuuttanut ei saa riittävästi lääkärin palveluita. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061354382
LAB. 2026. Tunnistetaan maahanmuuttajataustaisten lasten kuntoutuksen tarve, TUULTA-hanke. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/Tuulta
Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 2026. Vanhempainpuhelimen ja nettipalveluiden vuosiraportti 2025. Saatavissa: https://www.mll.fi/wp-content/uploads/2026/02/MLL_VPD_raportti_2025.pdf
Tanttu, T. 2017. “Sitten uskaltaa kertoa omista asioista enemmän” – Maahamuuttaja-asiakkaiden työvoimaneuvojan käsityksiä luottamuksen rakentamisesta asiointikeskustelussa. Prologi – puheviestinnän vuosikirja 2017. Saatavissa:https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_57043
Varjonen, S., Kulmala, M., & Sihvonen, A. P. 2024. ”Ollaan vielä alussa, mutta yritetään”‒työntekijöiden näkemyksiä sote-palveluiden saavutettavuudesta Suomeen muuttaneille. Työelämän tutkimus, 22(4), 490–526. Saatavissa: https://doi.org/10.37455/tt.142954
