Kun neurologisen potilaan tutkiminen yhtenäistyy, potilasturvallisuus paranee

Aivoverenkiertohäiriöitä esiintyy vuosittain useita kymmeniä tuhansia. Pelkästään Pirkanmaalla esiintyvyys oli THL:n pitämän PERFECT tilaston mukaan vuosina 2011–2013 185 potilasta 100 000 potilasta kohden. Sairastumisesta aiheutuneet kustannukset olivat yhtä potilasta kohden vuodessa 24 443 €. (THL 2018.)

Aivoverenkiertohäiriöiden esiintyvyys on suurta ja siksi niiden tunnistaminen on tärkeää. Aivoverenkiertohäiriön tunnistaminen ja hoitoon pääsy parantaa potilaan ennustetta, nopeuttaa kuntoutumista sekä paluutta työelämään. Sillä on suuri taloudellinen merkitys. (Käypä hoito -suositus 2024.) Tunnistaminen jää usein potilasta ensimmäisenä hoitavan hoitohenkilökunnan vastuulle.

Päivystykseen tullessa potilaiden oireet ovat usein moninaisia ja potilaat eivät osaa tunnistaa omaa oirekuvaansa. Potilaat saattavat tulla päivystykseen erilaisten päänsärkyjen, huimauksen tai raajojen toimimattomuuden takia ja olla muuten kliinisesti oireettomia. Tämä tekee neurologisen potilaan tunnistamisesta haastavaa. (Ollikainen 2023, 321–324) Potilaan tutkiminen suunnitelmallisesti tarkoin määritellyn protokollan mukaan lisää potilasturvallisuutta.

Kuva 1. Motoriikan testaus on osa neurologisen potilaan tutkimista. (Kuva: Jarno Laine)

Taskukortti neurologisen potilaan tunnistamisen tueksi

LAB-ammattikorkeakoulun tuottaman Akuuttihoitotyön erikoistumiskoulutuksen kehittämistyönä valmistui Pirkanmaan hyvinvointialueelle Pirhan avoterveydenhuollon kiirevastaanottojen toimintaa tukeva neurologisen potilaan taskukortti.

Aiheeseen perehtyessäni tein huomion, että yhteinen toimintatapa puuttui ja tästä syystä potilaan neurologisen oireen tunnistaminen jää paljon hoitajan osaamisen varaan. Pahimmillaan potilas saattaa odottaa lääkärin tekemää tarkempaa neurologista statusta pitkään, mikäli oireet ovat lievät. Tämä hidastaa potilaan hoitoketjun käynnistymistä. Pirhalla on käytössä ensihoidossa ja yliopistosairaalan päivystyksessä neurologisen potilaan tunnistamiseen FPSS pisteytys (finnish prehospital stroke scale). Kehittämistyön tavoitteena oli laatia taskukortti sairaanhoitajalle neurologisen potilaan tutkimisen tueksi hyödyntäen FPSS protokollaa ja jalkauttaa taskukortti terveyskeskustasolle. Neurologisen potilaan taskukortin tarkoituksena on yhdenmukaistaa Pirhan käytäntöjä.

Kuva 2. Sairaanhoitajan neurologinen taskukortti (Kuva: Jarno Laine 2026)

FPSS-pisteytys neurologisen potilaan tutkimusprotokollan perustana

FPSS on kehitetty nopeuttamaan ja tehostamaan hoitoonohjausta. FPSS perustuu Prévost’n merkkien hyödyntämiseen. Prévost’n merkki tarkoittaa potilaan katseen ja pään kääntymistä kohti vauriota, tämä ennustaa vakavaa aivotapahtumaa ja vaatii hoitoa yliopistosairaalassa. FPSS on tutkitusti riittävän tarkka ja vastaa riittävällä herkkyydellä hoitohenkilökunnalle potilaan tilanteesta. FPSS-pisteytykseen perustuva tutkimus koostuu 5 parametristä. Puheen tulkinnan selvyydestä, kasvojen mimiikasta, raajojen voimista, katseesta ja näkökenttäoireesta. (Ollikainen ym. 2023.)

FPSS tunnistaa vakavan aivohalvauksen nopeasti ja käynnistää hoitoketjun. FPSS:n mukainen tutkiminen tukee terveydenhuollon ammattilaisia ohjaamaan potilaan oikeaan hoitoyksikköön. FPSS vastaa nopeasti Prévost’n merkin ansioista, onko kyseessä trombektomia-kandidaatti. Trombektomian hoito edellyttää potilaan siirtämistä yliopistosairaalaan. Muut tutkimukset pyrkivät osoittamaan aivotapahtumaa yleisesti ja tällöin kuljetus ja potilaan hoito tapahtuvat keskussairaalatasolla. (Ollikainen ym. 2023.)

Potilaiden yhdenmukaisen tutkimisen merkitys yhteiskunnallisesti

Neurologisen potilaan kohtaaminen ja tutkiminen käynnistävät potilaan hoitoprosessin jo aikaisessa vaiheessa. Hoitaja on usein potilaan ensimmäisenä kohtaava terveydenhuollon ammattilainen. Etäisyydet eivät Pirkanmaalla ole kovin pitkiä, mutta yksikin minuutti, saati tunti voi merkitä potilaan kuntoutuksen pitkittymistä.

Taskukortin käyttöönottaminen tehostaa neurologisen potilaan tunnistamista, vähentää potilaan oikea-aikaisen hoidon viiveitä, yhdenmukaistaa hoitoa ja parantaa potilasturvallisuutta. Valtakunnallisesti yhtenäiseksi luodut toimintamallit lisäävät ja varmistavat terveydenhuollon osaamisen tason yksiköstä riippumatta. Näin ne lisäävät potilaan luottamusta terveydenhuoltoon. (Valtionneuvosto 2024.)

Kirjoittajat:

Jarno Laine työskentelee Pirkanmaan hyvinvointialueen avoterveydenhuollon kiirevastaanotolla ja on taustaltaan sairaanhoitaja.

Anni Koponen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun             hyvinvointiyksikössä ja toimii vastuuopettajana Akuuttihoitotyön erikoistumiskoulutuksessa.

Lähteet

Käypä hoito -suositus. 2024. Aivoinfarkti ja Tia. Viitattu 04.03.2026. Saatavissa: https://www.kaypahoito.fi/hoi50051

Ollikainen, J., Jolma, P., Pienimäki, J., Haula, T., Janhunen, & H. Pauniaho, S. 2023. Less is more- the Finnish prehospital stroke scale prospective validation. Journal of stroke. Vol 32 (4). Viitattu 26.12.2025. Saatavissa: https://www.strokejournal.org/article/S1052-3057(23)00020-4/fulltext#fig0001

Ollikainen, J., Mäkijärvi, M. Alakare, J. Jarkola, V. Päivä, H. Tuukkanen, J. Valli, J. 2023. Akuuttihoito-opas. Duodecim.

THL. 2018. PERFECT Hoitoketjujen toimivuus, tuottavuus ja vaikuttavuus. Viitattu 28.3.2026. Saatavissa: https://www.terveytemme.fi/perfect/tulokset/index.html

Valtioneuvosto. 2024. Loppuraportti: uudet toimintamallit sote-palveluissa hyödyttävät sekä asiakasta että ammattilaisia. Viitattu 28.3.2026. Saatavissa: Loppuraportti: uudet toimintamallit sote-palveluissa hyödyttävät sekä asiakasta että ammattilaisia – Valtioneuvosto