Jalkaterien synnynnäiset rakenteelliset poikkeamat ovat suhteellisen harvinaisia. Usein jalkaterän kiputilojen taustalla ovatkin ulkopuoliset tekijät, kuten toiminnalliset tai hankitut ongelmat.
Kengät jalassa vietetään päivittäin useita tunteja. Kenkien ominaisuudet voivat muuttaa jalkaterän toimintaa ja näin altistaa kiputiloille. (Flink & Väyrynen 2017, 288.) Nilkka ja jalkaterä muodostavat pohjan kaikelle liikkumiselle pystyasennossa. Niiden rakenne ja toiminnot mahdollistavat joustavan ja pehmeän liikkumisen. Nilkan ja jalkaterän alueen toimintahäiriöt aiheuttavat muutoksia lähes koko kehossa. (Ahonen ym. 1998, 227.)
Pienten kenkien haitalliset vaikutukset
Jalkaterveyden perusta on sopivat ja hyvin istuvat kengät, kuitenkin suuri osa kengistä haittaa jalkaterän ja varpaiden normaalia toimintaa (kuva 1). Lapsen kenkiä hankittaessa olisi hyvä tutustua jalkaterveyttä edistävien kenkien ominaisuuksiin. (Saarikoski 2016, 170, 180.)
Erityisesti kasvavat jalat ovat alttiita jalkavaivojen syntymiselle väärän kokoisissa kengissä (kuva 2). Pienet kengät ohjaavat varpaat poikkeaviin asentoihin. Kengät jalassa tasapainon ja pystyasennon kontrolli heikkenee ja askelluksen malli muuttuu. Kengän korot muuttavat jalkapohjan kuormitusta ja estävät jalkaterän ja nilkan liikkeitä. (Saarikoski 2016, 170–171.)
Jalkaterä on koko kineettisen ketjun alin joustava osa. Suljetussa kineettisessä ketjussa ei ole yksittäisiä liikkeitä, vaan liikkeet vaikuttavat aina koko kehoon. (Sandström & Ahonen 2011, 160, 309.)
Paljain jaloin liikkumisen hyödyt
Paljain jaloin liikkumisella on useita hyötyjä niin terveyden kuin motoriikankin kannalta. Opinnäytetyössä Kenkien vaikutus lapsen motorisiin ominaisuuksiin ja jalkaterän kehitykseen tuotettiin esite kehossa tapahtuvista muutoksista kengät jalassa ja paljain jaloin. (Etula 2020.)
Paljain jaloin liikkuminen lyhentää askelpituutta ja vähentää nilkan koukistussuuntaista liikettä jalan osuessa maahan (Mizushima ym. 2018.), mikä vähentää jarruttavaa lihastyötä (Väyrynen 2017, 118).
Paljain jaloin liikkuminen vaikuttaa positiivisesti lapsen tasapaino- ja hyppyominaisuuksiin (Zech ym 2018). Kengät jalassa vietetty aika näyttäisi vaikuttavan jalkaterän kehitykseen. Paljain jaloin liikkuvilla on leveämmät jalkaterät sekä korkeampi jalkaterän sisäkaari. (Hollander ym. 2017.)
Kantakalvon kiputilat ja ylipronaatio ovat harvinaisia paljain jaloin liikkuvilla (Saarikoski 2017, 238). Ylipronaatio on nilkan sivuttaissuuntainen virheasento, jolloin alempi nilkkanivel kiertyy sisäänpäin. Se muuttaa kaikkien nilkkaluiden asentoa ja kuormittaa epätasaisesti nilkan nivelpintoja (Kauranen 2017, 238).
Kirjoittajat
Emilia Etula opiskelee fysioterapiaa LAB-ammattikorkeakoulussa. Hänen opinnäytetyönsä käsittelee kenkien vaikutusta lapsen motoriikkaan ja jalkaterän kehitykseen.
Anu Kaksonen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapian päätoimisena tuntiopettajana, ja hän oli Emilia Etulan opinnäytetyön ohjaaja.
Lähteet
Ahonen, J., Sandström, M., Laukkanen, R., Haapalainen, J., Immonen, S., Jansson, L. & Fogelholm, M. 1998. Alaraajojen rakenne, toiminta ja kävelykoulu. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino oy
Etula, E. 2020. Kenkien vaikutus lapsen motorisiin ominaisuuksiin ja jalkaterän kehitykseen. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 14.12.2020] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121027454
Flink, A. & Väyrynen, P. 2017. Jalkaterän rakenteelliset ja toiminnalliset ongelmat. Teoksessa Stolt, M., Flink, A., Saarikoski, R. & Väyrynen, P. (toim.) Jalkaterveys. Helsinki: Duodecim, 288.
Hollander, K., Villiers, J., Sehner, S., Wegscheider, K., Braumann, K-M., Venter R. & Zech, A. 2017. Growing-up (habitually) barefoot influences the development of foot and arch mor-phology in children and adolescents. Scientific reports. [Viitattu 19.04.2021.] Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5556098/
Kauranen, K. 2017. Fysioterapeutin käsikirja. Helsinki: Sanoma Pro.
Mizushima, J., Seki, K., Keogh, J., Maeda, K., Shibata, A., Koyama, H. & Ohyama-Byun, K. 2018. Kinematic charahteristics of barefoot and sprinting in habitually shod children. Peer J. [Viitattu 19.4.2021.] Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6047502/
Saarikoski, R. 2016. Lasten ja nuorten jalkaterveyden tukeminen. Teoksessa Stolt, M. & Saarikoski, R. (toim.) Terveet jalat. 6. uudistettu painos. Helsinki: Duodecim, 170–171, 180.
Sandström, A. & Ahonen, J. 2011. Liikkuva ihminen – aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka. 1. painos. Lahti: Vk-kustannus.
Väyrynen, P. 2017. Jalkaterän normaali toiminta ja kenkien vaikutus. Teoksessa Stolt, M., Flink, A., Saarikoski, R. & Väyrynen, P. (toim.) Jalkaterveys. Helsinki: Duodecim, 118.
Zech, A., Venter, R., Villiers, J., Sehner, S., Wegscheider, K. & Hollander, K. 2018. Motor Skills of Children and Adolescents Are Influenced by Growing up Barefoot or Shod. Nation-al Center for Biotechnology Information. [Viitattu 19.04.2021.] Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5996942/
Linkit
Terveet jalat 2016. Lapsen ja nuoren kenkien hyvät ominaisuudet. [Viitattu 14.12.2020.] Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=tju00337#T3
