Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvobarometrin (STM 2018) mukaan alle puolet naisista ja noin kuudennes miehistä oli kokenut seksuaalista häirintää kahden viime vuoden aikana. Vilkan (2011) mukaan tyypillisimmin häirintä kohdistuu tyttöihin ja naisiin. Vaikka seksuaalinen häirintä on rikoslaissa (509/2014) kielletty, kuka tahansa voi joutua häirinnän kohteeksi.
LAB-ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijat selvittivät opinnäytetyössään erään sosiaali- ja terveyspiirin ensihoitajien työssään kohtaamaa seksuaalista häirintää. Kyselyn avulla kartoitettiin, mikä mielletään seksuaaliseksi häirinnäksi, miten yleistä se on, missä sitä esiintyy, ketkä siihen syyllistyvät ja raportoidaanko siitä eteenpäin. Kysely pohjautuu Ylösen (2019) YAMK-opinnäytetyössään laatimaan kyselylomakkeeseen.
Kysely toteutettiin Webropolissa joulukuussa 2020 ja siihen vastasi 23 ensihoitajaa. Vastausprosentti oli 18. Ilmiön yleisyyttä ei voida siis luotettavasti arvioida, mutta ilmiön voidaan kuitenkin todeta olevan todellinen.
Koettu häirintä on odotettua yleisempää
Vastaajista 91 prosenttia oli kokenut seksuaalista häirintää työssään. Vastaajista miehiä oli 46 prosenttia. 48 prosenttia vastaajista oli iältään alle 30-vuotiaita. Kuvassa 1 on esitetty yleisimmät seksuaalisen häirinnän ilmenemismuodot. Kuviossa 1 = täysin eri mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä.
Ajateltiin yksittäistapahtumaksi
Tyypillisin häirinnän aiheuttaja oli asiakas (91 prosenttia) tai tämän omainen (42 prosenttia). Tavallisin tapahtumapaikka oli asiakkaan luona (74 prosenttia) tai ambulanssissa (65 prosenttia). Kaikki vastaajat olivat kokeneet häirintää vastakkaisen sukupuolen edustajalta ja 30 prosenttia vastaajista oli kokenut häirintää myös saman sukupuolen edustajalta.
Vain 13 prosenttia vastaajista oli raportoinut seksuaalisesta häirinnästä eteenpäin. Kaikki tapahtuneesta raportoineet olivat naisia. Kyselyn vastauksista kävi ilmi, että seksuaalinen häirintä koettiin osaksi ensihoitotyötä tai tapahtuman ajateltiin olleen yksittäinen. 91 prosenttia vastaajista ei kokenut seksuaalista häirintää pelottavaksi tai uhkaavaksi.
Kyselyn avointen vastausten avulla saatiin selville tekijöitä, jotka saattavat altistaa seksuaaliselle häirinnälle. Vastauksista oli havaittavissa, että häirintään syyllistynyt henkilö oli usein päihtynyt. Naisvastaajat kokivat naissukupuolen häirinnälle altistavaksi tekijäksi.
Avointa keskustelua tarvitaan lisää
Vastaajien mielestä mies-naisparityöskentely saattaisi vähentää seksuaalista häirintää, ja työparin toivottiin puuttuvan häirintätilanteisiin. Tilanteiden jälkeen työparilta toivottiin empaattista tukea asian käsittelyyn.
On selvää, ettei kenenkään kuulu kokea seksuaalista häirintää. Ikävä ilmiö voidaan kokea hankalaksi keskustelunaiheeksi, ja rajanveto hyväksyttävän ja ei-hyväksyttävän toiminnan välillä voi olla vaikeaa. Voisiko seksuaalinen häirintä olla täysin estettävissä?
Kirjoittajat
Eero Heikkinen, Paavo Kuosmanen ja Sauli Merjomaa ovat LAB-ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoita. Teksti liittyy heidän opinnäytetyöhönsä.
Tia Windahl työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina, ja hän toimi opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Heikkinen, E., Kuosmanen, P., Merjomaa, S. 2021. Ensihoitajien työssään kokema seksuaalinen häirintä. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Lappeenranta. [Viitattu 15.4.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112680
Rikoslaki 509/2014. Finlex. [Viitattu 15.4.2021.] Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140509
STM 2018. Sosiaali- ja terveysministeriö. Tasa-arvobarometri 2017. [Viitattu 15.4.2021.] http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160920/STM_08_2018_Tasa-arvobarometri%202017_net.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Vilkka, H. 2011. Seksuaalinen häirintä. Jyväskylä: PS-kustannus.
Ylönen, J. 2019. Ensihoidon työyhteisössä esiintyvä seksuaalinen häirintä. Opinnäytetyö YAMK. Savonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. [Viitattu 15.4.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051910524
