Työkalupakki auttaa juurruttamaan uusia toimintatapoja

Sosiaali- ja terveydenhuollossa tutkimustieto lisääntyy jatkuvasti ja hoitosuositukset muuttuvat. Myös yhteiskunnan muutokset synnyttävät muutostarvetta. Muutokset ovat erilaisia, jolloin niiden laajuus ja erityispiirteet määrittelevät niiden johtamistavan. Erilaisten tutkimusten mukaan muutoksista onnistuu ja jää pysyväksi toiminnaksi vain noin 20 prosenttia (Kallankari 2019, 12).  Muutokset koetaan organisaatioissa haasteellisina, mutta tarpeellisina; ilman muutosta ei tapahdu kehitystä.  Tästä näkökulmasta toimiva muutosjohtaminen on yksi organisaation menestystekijöistä. (Lindell 2017).

Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksoten) asumisen toimintayksikön esimiehet Outi Järvelin ja Marja- Liisa Valmi selvittivät YAMK-opinnäytetyössään Eksoten asumispalveluissa uusien toimintatapojen käytäntöön juurtumista edistäviä ja estäviä asioita esimiesten ja toimipisteen vastaavien näkökulmasta. Tavoitteena oli kehittää uusien toimintatapojen juurruttamista käytäntöön, ja tähän avuksi tuotettiin opinnäytetyössä esimiehille ja toimipisteen vastaaville työkalupakki. Tarve juurruttamisen edistämiseen on ajankohtainen, sillä Eksoten uuden strategian vieminen yksikkötasolle vaatii esimiehiltä paljon, jotta strategia tulee ohjaavaksi osaksi kaikkeen toimintaan.

Molemminpuolinen luottamus ja arvostus

Työkalupakkiin (kuva 1) on kerätty esimiesten ja toimipistevastaavien haastatteluissa esiin tulleita uusien toimintatapojen juurruttamista edistäviä tekijöitä.  Edistävät tekijät ovat esimiehille ja toimipisteen vastaaville työkaluja, jotka on sijoitettu työkalupakkiin teemoittain. Vaikka valmentava johtajuus ilmenee kaikissa teemoissa, haluttiin sen merkitystä korostaa myös itsenäisenä teemana omine työkaluineen.

Valmentavassa johtamisessa korostettiin erityisesti molemminpuolista luottamusta ja arvostusta. Esimiehen ja toimipisteen vastaavan tulisi muutostilanteissa pystyä jalkautumaan entistä enemmän työyhteisöön mukaan, jotta hän voi olla läsnä ja kulkea rinnalla arjessa. Esimies nähtiin suunnannäyttäjänä, joka luo resurssit ja mahdollisuudet ongelmien ratkaisuun.

Kuva 1. Työkalupakki (Kuva: Outi Järvelin ja Marja-Liisa Valmi)

Valmentavan johtamisen todetut hyödyt ja positiiviset vaikutukset niin yksilö- kuin organisaatiotasolla ovat vaikuttaneet valmentavan johtamisen kehittämiseen ja lisäämiseen. Valmentavalla johtamisella on todettu olevan vaikutusta sekä henkilöstön työtyytyväisyyteen että työhön sitoutumiseen. (Uutela 2019.) Eksote on vuosia panostanut esimiesten valmentavan johtamisen koulutuksiin, ja positiiviset vaikutukset olivat nähtävissä Työterveyslaitoksen 2020 tekemän Mitä Kuuluu?- työhyvinvointikyselyn tuloksissa (TTL 2021).

Kirjoittajat

Outi Järvelin ja Marja-Liisa Valmi ovat sairaanhoitaja YAMK -opiskelijoita LAB- ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen -koulutuksessa. He molemmat työskentelevät Eksoten hoivan asumispalveluissa toimintayksikön esimiehinä.

Pirjo Vaittinen (TtT)on LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yliopettaja ja koordinoi sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-ohjelmaa. Hän on toiminut opinnäytetyön ohjaajana.

Lähteet

Järvelin, O & Valmi, M-L. 2021. Uusien toimintatapojen juurruttamista edistävät ja estävät tekijät Eksoten asumispalveluissa. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala. Lappeenranta. [Viitattu 27.5.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052812114

Kallankari, S. 2019. Muutoksen johtaminen arjessa. Opas sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Helsinki: Yliopistopaino.

Lindell, J. 2017. Muutosjohtajuuden pirullinen puoli. Vaasa: Acta Wasaensia 375.

TTL 2021. Työterveyslaitos. Mitä kuuluu? Hyvinvointikysely sote-alan henkilöstölle. [Viitattu 27.5.2021.] Saatavissa: https://www.ttl.fi/palvelu/mita-kuuluu-hyvinvointikysely-sote-alan-henkilostolle/

Uutela, U. 2019. Valmentava esimiestyö työhyvinvointia ja työssäoppimista tukemassa. Fenomenografinen tapaustutkimus esimiesten ja työntekijöiden käsityksistä. Väitöskirja.  Rovaniemi. Viitattu 12.12.2020. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-144-6.