Suomessa lainsäädäntöohjaa kuntia ja eri viranomaisia huolehtimaan väestön turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Suomessa on varauduttu viranomaisten johdolla häiriötilanteiden hoitamiseen normaalioloissa valmiuslakien ja erilaisten yhteiskunnallisten toiminta- sekä turvallisuusstrategioiden avulla. Parhaillaan vallitseva COVID-19 -pandemia on tuonut esille yhteiskunnan varautumisen tärkeyden.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa häiriötilanteiden varautumista parannettiin uuden lakimuutoksen osalta, joka on astunut voimaan 1.3.2021. Sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) lisättiin sosiaalihuollon valmiuteen ja varautumiseen liittyvät tehtävät, tilannekuvan muodostaminen ja välittäminen sekä sosiaalihuollon alueellinen varautuminen, johon kuuluu myös alueellinen valmiuskeskustoiminta.
Etelä-Karjalan alueella Eksote on panostanut varautumiseen, valmiussuunnitteluun ja yhteistyöhön eri toimialojen kanssa jo ennen uuden sosiaalihuoltolain vaatimia tarkennuksia (Kapulainen & Franzen 2020). Etelä-Karjalassa on valtakunnallisesti uniikki tapa toteuttaa alueellista valmiuskeskustoimintaa yhdessä eri viranomaisten ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Lähtökohtana toiminnalle ovat joustavuus ja asiakaslähtöisyys sekä keskiössä on alueen väestön tarpeet.
Kiireellisiä palveluja ja käytännön tukea
Etelä-Karjalan alueellinen valmiuskeskustoiminta pitää sisällään kolme eri viranomaistahoa, jotka ovat Eksote, Etelä-Karjalan pelastuslaitos ja kunta. Kirkon Henkinen Huolto on viranomaistaho, jonka työntekijät toimivat virkavastuulla, osana psykososiaalisen tuen ryhmää. Toiminnassa on mukana vapaaehtoiseen pelastuspalveluun (Vapepa) kuuluvia vapaaehtoisjärjestöjä, muun muassa Suomen Punainen Risti, Martat ja Pelastakaa Lapset ry.
Toiminnan tarkoituksena on turvata alueen väestön hyvinvointia normaaliolojen erilaisissa häiriötilanteissa, kokoamalla keskeiset palvelut samaan paikkaan. Etelä-Karjalan alueellisessa valmiuskeskuksessa tarjotaan asiakkaille keskitetysti sosiaalihuollon mukaiset ensihuollon palvelut, psykososiaalista tukea, lastensuojelun ja toimeentulon tarpeiden arviointia sekä muun kiireellisen avun tarpeen arviointia sekä käytännön tukea. Valmiuskeskusta ei ole toistaiseksi tarvinnut perustaa oikeaan häiriötilanteeseen, joten asiakaskokemuksia toiminnasta ei ole saatavilla.
Ensimmäinen toimintakuvaus suunnattu kaikille kiinnostuneille
Etelä-Karjalan alueellisen valmiuskeskuksen toiminnasta ei ole ollut kirjallista koostetta, eikä aiheesta ole aiemmin tehty toiminnankuvausta.
Huhtamella ja Sipilä (2021) ovat YAMK-opinnäytetyössään kuvanneet Etelä-Karjalan alueellisen valmiuskeskuksen toimintaa ja sen toiminnansisältöjä. Opinnäytetyö on tarkoitettu viranomais- ja vapaaehtoistoimijoille käytettäväksi kehittämisessä ja koulutuksissa sekä muille asiasta kiinnostuneille. Opinnäytetyön tavoitteena on vahvistaa viranomaisten ja vapaaehtoisten toimijoiden yhteistyötä häiriötilanteissa. Tarvittaessa opinnäytetyössä kuvattu valmiuskeskuksen toiminta on siirrettävissä myös muualle Suomeen.
Kirjoittajat
Minna Huhtamella ja Sanna Sipilä ovat LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoita uusyhteisöllisyys, osallisuus ja johtaminen -koulutuksessa.
Pirjo Vaittinen (TtT)on LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yliopettaja, ja hän toimi opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Huhtamella, M. & Sipilä, S. 2021. Etelä-Karjalan alueellisen valmiuskeskuksen toiminta. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Lappeenranta. [Viitattu 27.5.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105128538
Kapulainen K. & Frantzen J. 2020. Etsimme vapaaehtoisia asiakkaiksi Imatran valmiuskeskuksen harjoituksiin. Imatra.fi. 10.2.2020. [Viitattu 27.5.2021.] Saatavissa: https://www.imatra.fi/uutinen/2020-02-10_etsimme-vapaaehtoisia-asiakkaiksi-imatran-valmiuskeskuksen-harjoitukseen
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. Finlex. [Viitattu 27.5.2021.] https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301
Kuvat
Kuva 1. Leon 2019. [Viitattu 27.5.2021.] Unsplash.com. Saatavissa: https://unsplash.com/photos/Oalh2MojUuk