Ammattiliitolta kaivataan vahvempaa tukea hoitotyön johtajille

Esimiestehtävässä toimivien asemaa on kuvattu tutkimuksissa puun ja kuoren välissä olemiseksi, koska heihin kohdistuu vaatimuksia ja velvoitteita eri suunnista (Kailassuo 2020). Esimiehet tarvitsevat tukea oman työn kehittämiseen, suunnitteluun sekä työnkuvan ja vastuiden selvittämiseen (Tehy 2019). Lisäksi tukea tarvitaan omaan jaksamiseen, luottamuksen rakentamiseen johdon ja työntekijöiden välille sekä muutostilanteissa työkaluja työntekijöiden tukemiseen (Zitting ym. 2020). Tukea saadaan yleensä henkilöstöhallinnosta, omalta ylemmältä esimieheltä, kollegoilta, palkanlaskijalta, työnantajaliitosta, hallinnon sihteereiltä tai ammattiliitosta. Lisäksi tukea esimiestyöhön on saatu koulutuksista (Lammi 2017).

Tulevaisuudessa sairaalaorganisaatioissa tarvitaan lisää johtamisosaamista, strategiaosaamista ja organisaatio-osaamista (Pihlainen 2020). Lisäksi on tarpeen painottaa kehittämisosaamista, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä talousosaamista (Kantanen 2017). Palvelujen integraatiossa tarvitaan myös ihmissuhde- ja johtamistaitojen lisäksi muutosten johtamisen taitoja (Aitken & Treuer 2014).

Hoitotyön johtajien kokemukset ja toiveet Tehyn tuesta

Laasolan (2021) tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata terveydenhuollossa toimivien hoitotyön esimiesten kokemuksia Tehyltä saamastaan tuesta ja tuen tarpeesta. Määrällinen tutkimusaineisto kerättiin otantatutkimuksena kuntasektorilla terveydenhuollon organisaatioissa toimivilta tehyläisiltä esimiehiltä Webropol-kyselynä keväällä 2021. Tulosten mukaan Tehyn, luottamusmiehen ja ammattiosaston tarjoama tuki on ollut riittämätöntä, vaikka osa vastaajista on kokenut saavansa tukea riittävästi.

Kuva 1. Esimiesten työtä voidaan helpottaa monipuolisella koulutuksella. (Skitterphoto 2014)

Apua arjen johtamiseen

Tehy voi tarjota parempaa tukea hoitotyön johtajille kehittämällä esimiehille tarjottavaa koulutusta, viestintää sekä luottamusmies- ja ammattiosastotoimintaa. Tulosten mukaan Tehyn tarjoamalla koulutuksella voidaan vahvistaa esimiesten johtamisosaamista sekä tukea työ- ja virkaehtosopimuksen ja työlainsäädännön tulkintaa koskevissa kysymyksissä. Tuen parantamiseksi tarvitaan myös aktiivisempaa tiedottamista esimiehille suunnatuista koulutuksista ja palveluista sekä arvostavampaa sävyä esimiestyöstä viestimisessä. (Laasola 2021.)

Luottamusmiestoiminnan osalta paras ratkaisu olisi esimiesten oma luottamusmies, mutta yleisesti luottamusmiesten koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota luottamusmiesten rakentavaan vuorovaikutukseen ristiriitatilanteissa. Tehyltä ja ammattiosastolta toivotaan myös alueellisia esimiestapaamisia esimiesten verkostoitumisen edistämiseksi. Tapaamisten sisältö painottuisi esimiesten edunvalvontaan, paikallisiin sopimuksiin ja muihin yhteisiin asioihin. (Laasola 2021.)

Kirjoittajat

Jussi Laasola valmistui joulukuussa 2021 sosiaali- ja terveysalan Uudistava johtaminen – koulutuksesta tutkintonimikkeellä sairaanhoitaja (ylempi AMK). Laasola työskentelee järjestöasiantuntijana Tehy ry:ssä.

Päivi Huotari työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa yliopettajana.

Lähteet

Aitken, K. & von Treuer, K. 2014. Organisational and leadership competencies for successful servece integration. Leadership in Health Services 27(2), 150–180. [Viitattu 12.11.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1108/LHS-08-2012-0028

Kailassuo, E. 2020. Hoitotyön esimiesten kokemuksia esimiestyöstä ja hyvinvoinnistaan. Pro gradu. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT. [Viitattu 12.11.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020060942437

Kantanen, K. 2017. Kuntasektorilla toimivien hoitotyön johtajien johtamisosaaminen ja sen muutos. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Tampere. [Viitattu 19.11.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0341-9

Laasola, J. 2021. Ammattiliiton tuki hoitotyön johtajille julkisessa terveydenhuollossa. Esimiesten kokemukset ja odotukset ammattiliiton tuesta. Ylempi AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Lahti.  [Viitattu 19.11.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111820591

Lammi, M. 2017. Lähijohtajien osaaminen sosiaali- ja terveysalalla – Näkökulmana työlainsäädäntö ja työ-/virkaehtosopimus. Pro gradu. Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta. [Viitattu 12.11.2021]. Saataviss:a https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201712192972

Pihlainen, V. 2020. Asiantuntijoiden käsityksiä johtamisosaamisen nykytilasta ja tulevaisuuden suunnista suomalaisissa sairaaloissa 2030. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos. Kuopio. [Viitattu 19.11.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3378-2

Tehy. 2019. Kysely hoitotyön johtajille ja esimiehille. [Viitattu 12.11.2021]. Saatavissa: https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/julkaisu/2019/kysely_hoitotyon_johtajille_ja_esimiehille_aula_research_oy_2019_id_14301.pdf

Zitting, J., Hietapakka, L., Laulainen, S., Niiranen, V. & Sinervo, T. 2020. Henkilöstön luottamus organisaatioon ja johtajiin sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatiomuutoksessa. Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 28(2), 168-184. [Viitattu 12.11.2021]. Saatavissa:  https://doi.org/10.30668/janus.75187

Kuvat

Kuva 1. Skitterphoto. 2014. Skitterians, R. & P. Meetingroom, business, conference. Pixabay. [Viitattu 12.11.2021]. Saatavissa  https://pixabay.com/photos/meeting-room-business-conference-2954348/