Lehmänmaito vaikuttaa terveyteen monin tavoin, ja sen terveysvaikutukset puhuttavat kuluttajia. Kasvipohjaisia korvaavia tuotteita löytyy kauppojen hyllyiltä yhä enemmän. Lehmänmaidon kulutus on laskenut 1950-luvulta tähän päivään keskimäärin 4 kg vuodessa henkilöä kohden (Maitotieto 2018).
Maidon kulutuksen lasku on pitkän ajan trendi, ja syyt kulutuksen laskulle voivat olla eettisiä, terveydellisiä, taloudellisia tai ekologisia. Suomi pitää silti kärkipaikkaa maailmassa maidon kulutuksessa. (Maitotieto 2016.) Nautimme yhä yli sata litraa lehmänmaitoa vuodessa henkilöä kohti (Laakkonen 2019).
Sekä terveydellisiä hyötyjä että riskejä
Lehmänmaidon rasvapitoisuudella on merkitystä. Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittaa käyttämään rasvattomia tai vähärasvaisia maitotuotteita noin puoli litraa päivittäin leikki-ikäisestä vanhukseen. Tutkimuksissa lehmänmaidon yhteys elämäntapasairauksien ehkäisyssä yhdistettiin vähärasvaisiin maitotuotteisiin. Vähintään suositusten mukainen käyttö madaltaa riskiä sairastua muun muassa verenpainetautiin, aivohalvaukseen sekä tyypin 2 diabetekseen. (Kautiainen 2020.)
Lehmänmaito on myös tärkeä vitamiinien, hivenaineiden ja proteiinin lähde. Kaikista proteiinimuodoista maitoproteiini on parhaiten imeytyvää (Kautiainen 2019.) Myös terveysviranomaisten laatimien ravitsemussuositusten mukaisessa lautasmallissa maitojuoma on mukana (kuva 2).
![[Alt-teksti: Aterialautanen, jolla on paistettua kalaa, perunamuusia ja lämpimiä ja kylmiä vihanneksia, lautasen vieressä lasillinen maitoa, voideltu ruisleipäpalanen ja jälkiruokakulhossa marjoja.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/05/215_2022_Kannattaako-lehmanmaitoa-juoda-1024x691.jpg)
Lehmänmaidon käytöllä on terveydellisiä riskejä. Lehmänmaidolla on havaittu olevan yhteys esimerkiksi autoimmuunisairauksien, kuten tyypin 1 diabeteksen sekä astman syntyyn. Sairauksien patogeneesi on osittain tuntematon, mutta lehmänmaidon vaikutus suoliston mikrobiomiin on yksi riskitekijä. Erityisesti pienten lasten runsas maidonjuonti on riskitekijä tyypin 1 diabeteksen, astman sekä anemian syntyyn.
Myös raakamaitoon liittyy biologisia vaaroja, sillä käsittelemätön maito voi olla kontaminoitunutta. Raakamaito sisältää luontaisesti suolistolle suotuisia bakteereja, kuten lactobacillus- ja bifidobakteeraja, mutta saattaa sisältää myös patogeeneja, minkä vuoksi raakamaito on luokiteltu riskielintarvikkeeksi. Suomessa tavattuja taudinaiheuttajia ovat shigatoksiinia tuottava escherichia coli-, listeria monocytogenes-, kampylo- ja salmonellabakteerit. (Vuorinen 2022.)
Suoliston mikrobeja on tutkittu 130 vuoden ajan ja nykyään tiedetään, että suoliston mikrobiomiin vaikuttavat geenit, syntymätapa, ravitsemus, ympäristö ja mikrobilääkkeet. Mikrobiomin häiriöt heijastuvat kehoon monella tavalla, kuten altistaen tulehduksellisille suolistosairauksille, suolistosyövälle ja ylipainolle. (Meri & de Vos 2015.)
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lehmänmaidolla on sekä terveydellisiä hyötyjä että riskejä. Selvät terveysriskit liittyvät runsaaseen maidonjuontiin, raakamaitoon sekä varhaiseen pastöroitujen maitotuotteiden käyttöön. Hyödyt näyttäytyvät vähärasvaisten maitotuotteiden käytössä, ja suuremmat maitomäärät vaikuttavat positiivisesti elämäntapasairauksien ehkäisyssä. Runsas maidonjuonti kuitenkin estää raudan imeytymistä, mikä altistaa raudanpuuteanemialle kaikissa ikäluokissa. (Vuorinen 2022.)
Kirjoittajat
Susanna Vuorinen on LAB-ammattikorkeakoulusta valmistunut sairaanhoitaja.
Anna Romakkaniemi työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.
Lähteet
Kautiainen, H. 2019. Proteiinien laaduissa on eroja. Valio. Viitattu 10.4.2022. Saatavissa https://www.valio.fi/hyvinvointi/proteiinien-laaduissa-on-eroja/
Kautiainen, H. 2020. Tutkimustietoa maidon käytön yhteydestä terveyteen. Valio. Viitattu 10.4.2022. Saatavissa https://www.valio.fi/hyvinvointi/tutkimustietoa-maidon-kayton-yhteydesta-terveyteen/
Laakkonen, J. 2019. Näin suomalaiset käyttävät maitotuotteita: Maitolasit häviävät ruokapöydistä, juustoa popsitaan enemmän kuin koskaan. Yle. Viitattu 11.4.2022. Saatavissa https://yle.fi/uutiset/3-11085972
Maitotieto. 2016. Maidon kulutus maailmalla 2015. Viitattu 11.4.2022. Saatavissa https://www.maitotieto.fi/tietoa-maidosta/maitovalmisteiden-kulutus/maidon-kulutus-maailmalla-2015.html
Maitotieto. 2018. Maidon kulutus Suomessa. Viitattu 9.4.2022. Saatavissa https://www.maitotieto.fi/tietoa-maidosta/maitovalmisteiden-kulutus/maidon-kulutus-suomessa.html
Meri, S & de Vos, W. 2015. Suoliston mikrobit hyvässä ja pahassa – 130 vuotta Theodore Escherichin jälkeen. Viitattu 11.4.2022. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo12545
Pezibear. 2015. Lehmä, eläin, pää, maatilan eläin. Pixabay. Viitattu 2.5.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/lehm%c3%a4-el%c3%a4in-p%c3%a4%c3%a4-maatilan-el%c3%a4in-634283/
Ruokavirasto. 2021. Lautasmalli. Viitattu 11.4.2022. Saatavissa https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/lautasmalli/
Vuorinen, S. 2022. Lehmänmaidon terveydelliset vaikutukset: kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sairaanhoitajakoulutus. Lahti. Viitattu 11.4.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204114937
