Yhdessä kohti hiilineutraalia Tamperetta

Tampereen kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Tampereen visio hiilineutraalista kaupungista tarkoittaa 80 %:n päästövähennystä kasvihuonekaasuissa vuoteen 1990 verrattuna. Jäljelle jäävä 20 % pyritään kompensoimaan esimerkiksi hiilinieluja lisäämällä. (Tampereen kaupunginhallitus 2018, 6). Laskelmien mukaan kaupungin omilla teoilla voidaan päästä noin 72 % vähennyksiin. Loput 8 % päästötavoitteesta jäävät kaupungin sidosryhmien vastuulle. (Tikkanen 2021, 3.) Hiilineutraaliustavoite ei siis toteudu ilman yhteistyötä.

[Alt-teksti: Tampereen keskusta syksyllä 2021, jolloin raitiotien liikennöinti käynnistyi. Raitiovaunu ajaa pitkin Hämeenkatua ja taustalla näkyvät Torni Hotelli sekä rakenteilla oleva Nokia Arena.] — Kuva 1. Tampereen kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. (Vanzo 2021)

Kaupunkilaisten rooli hiilineutraaliustavoitteessa

Kaupunkilaisten vaikutuksia hiilineutraaliustavoitteen onnistumisessa ei ole kovin helppo laskea. Kestävä Tampere 2030 -ohjelman riskiarviotaulukko sisältää arvioita merkittävimmistä riskeistä tavoitteen toteutumisen kannalta. Kaupunkilaisten kohdalla riskin katsotaan olevan suuri, etteivät kaupunkilaiset osallistu tarvittavissa määrin ilmastotyöhön (Tampereen kaupunginhallitus 2018, 16). Muun muassa kilpailut, ratkaisut asukkaina ja kuluttajina sekä kampanjat katsotaan kuuluvan kaupunkilaisten rooleihin ja toimintatapoihin ilmastotyöhön osallistumisessa (Huikuri ym. 2019, 19).

Kun ajatellaan kaupungin päästötavoitteen kokonaisuutta, voi kaupunkilaisten osuus tuntua siinä merkityksettömän pieneltä. Mitä lähemmäksi tavoitevuotta tullaan, sitä merkityksellisemmäksi alkaa kuitenkin myös kaupunkilaisten tekemien ilmastotekojen osuus nousta. (Tikkanen 2021, 3.) Tässä kohtaa tavoitetta onkin hyvä tarkastella, mitä tamperelaiset itse ajattelevat kaupungin ilmastotyöstä.

Tamperelaiset ja ilmastotyö

Tamperelaisten ajatuksia ilmasto- ja ympäristöasioista selvitettiin kesällä 2021 julkaistulla kyselyllä. Kysely liittyi osaksi opinnäytetyötä ”Kestävä Tampere 2030 – Kaupunkilaisten näkökulma ilmastotyöhön”. Suurin osa kyselyyn vastanneista koki ympäristöön ja ilmastomuutokseen liittyvät asiat tärkeiksi ja koki haluavansa tehdä jotain näiden hyväksi. Suurin osa vastaajista ei kuitenkaan ollut kuullut Kestävä Tampere 2030 -ohjelmasta, jonka avulla hiilineutraaliustavoitteeseen pyritään. Myös Kestävä Tampere 2030 -ohjelman yhteistyökumppani Ekokumppanit Oy oli suurimmalle osalle vastaajista tuntematon. (Tikkanen 2021, 44.)

[Alt-teksti: Tamperelaisista 30 % on kuullut Kestävä Tampere 2030 -ohjelmasta ja 37 % on kuullut Ekokumppanit Oy:stä.] — Kuva 2. Toiminnan tunnettuus Tampereella. (Tikkanen 2021, 31)

Tampereella tehdään paljon ympäristö- ja ilmastoasioihin liittyvää työtä. Tieto työstä ei kuitenkaan tavoita kaupunkilaisia eikä näyttäydy kovinkaan vahvasti kaupunkilaisten arjessa.

Kuinka eteenpäin?

Kaupunkilaisten ympäristötietoisuuden lisääminen on merkittävässä roolissa, jotta hiilineutraaliustavoite edistyisi halutulla tavalla. Ensisijaisen tärkeää on, että kaupunkilaiset tunnistaisivat kaupungin tekemän ilmastotyön sekä arjessaan esiintyvien ilmastotekojen mahdollisuudet. Viesti kaupungin ilmastotyöstä tulisi saada vahvasti kuuluviin. Viestiä tulisi levittää yhteistyössä kaupungin käytettävissä olevien keinojen sekä sidosryhmien potentiaalin ja resurssien avulla. (Tikkanen 2021, 52–53.) Ilmastotyön viestin vahvistuessa myös kaupunkilaisten ympäristötietoisuus vahvistuu. Tämä puolestaan auttaa Tampereen kaupunkia pääsemään lähemmäksi hiilineutraaliustavoitettaan.

Kirjoittajat

Laura Tikkanen on suorittanut insinöörin tutkinnon LAB–ammattikorkeakoulun Kestävän kaupunkiympäristön YAMK-koulutusohjelmasta. Tikkasen opinnäytetyö kohdistui Kestävä Tampere 2030 -ohjelmaan ja kaupunkilaisten näkökulmaan Tampereen ilmastotyössä.

Anne-Marie Tuomala työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Teknologia-yksikössä Kestävä kehitys ja vastuullisuus -opettajatiimissä.

Lähteet

Huikuri, S., Nieminen, E., Seppänen, E., Liljeström, E., Mattinen-Yuryev, M., Monni, S. 2019. Tampereen kaupungin kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelma. Tampere: Tampereen kaupunki. [Viitattu 29.11.2021]. Saatavissa: https://www.tampere.fi/tiedostot/s/jIcx1qanz/SECAP-raportti_Tampereen_kaupunki_9_12_2019.pdf

Tampereen kaupunginhallitus. 2018. Smart Tampere. Kestävä Tampere 2030. Ohjelmasuunnitelma. Tampere: Kaupunginhallitus. [Viitattu 29.11.2021]. Saatavissa: https://www.tampere.fi/tiedostot/k/5TKHioQeB/Kestava_Tampere_2030_ohjelmasuunnitelma.pdf

Tampereen kaupunginhallitus. 2020. Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartta. Tampere: Tampereen kaupunginhallitus. [Viitattu 29.11.2021]. Saatavissa: https://www.tampere.fi/tiedostot/h/k63zEwnY3/Hiilineutraali_Tampere_2030_tiekartta.pdf

Tikkanen, L. 2021. Kestävä Tampere 2030 – Kaupunkilaisten näkökulma ilmastotyöhön. Opinnäytetyö, ylempi AMK. LAB-ammattikorkeakoulu, Tekniikan ala. Lahti. [Viitattu 29.11.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120423752

Linkit

Kuvat

Kuva 1. Vanzo, L. 2021. Hämeenpuisto Tramway Drone Views Ratikka Summer. Visit Tampere Oy.

Kuva 2. Tikkanen, L. 2021.