Viime vuosien aikana palvelumuotoilu on kasvattanut suosiotaan oppimispalveluiden kehittämisen menetelmänä. Eikä ihme, sillä palvelumuotoilu vastaa useita yrityksiä koskevaan haasteeseen: miten innovoida ja suunnitella asiakkaiden haluamia ja tarvitsemia palveluita, jotka samalla ovat myös liiketoiminnan tavoitteiden mukaisia ja teknologisesti toteutettavissa. Palvelumuotoilu on ihmislähtöistä kehittämistä, jossa palveluiden loppukäyttäjän ääni tulee kuulluksi jokaisessa kehittämisprosessin vaiheessa. Palvelumuotoilua hyödynnetään tyypillisesti esimerkiksi palveluprosessien ja -tuotteiden kehittämiseen sekä yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen.
Palvelumuotoilua tarvitaan myös yritysten henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Yritysten sisäisten valmennusten ja koulutusten suunnittelussa tarve syntyy usein liiketoiminnallisista tavoitteista. Liiketoiminnan tarpeista lähtevä suunnittelu pitää sisällään riskin siitä, että toteutus perustuu olettamuksiin eikä oppijoiden tarpeita huomioida. Tällöin oppimiskokemus ja oppijoiden sitoutuminen aiheeseen voi jäädä heikoksi ja sen seurauksena myös liiketoiminnalliset tavoitteet saavuttamatta. Siksi oppimiskokemuksen kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota.
Kuva 1. Henkilöstön kouluttamisessa ajatus liiketoiminnasta ei riitä, vaan oppijan tarpeet on aina otettava huomioon. (Tumisu 2019)
Oppimismuotoilu on ihannepisteen etsimistä
Oppimismuotoilu (learning design) on oppimisen ratkaisujen suunnittelua muotoiluajattelun lähtökohdista (Boström 2017, 6). Oppimismuotoilussa pyritään löytämään optimaalinen ratkaisu, joka yhdistää kolme näkökulmaa: oppijoiden tarpeet, liiketoiminnan tarpeet ja toteutusta koskevat rajoitukset (Kuva 2, Boller & Flecher 2020, 10).
Liiketoiminnan tarpeet ja valmennuksen toteutusta koskevat reunaehdot selviävät usein valmennuksen tilaus- ja suunnitteluprosessin aikana. Tarve voi olla esimerkiksi myynnin kasvattaminen, asiakaskokemuksen parantaminen tai uuden toimintamallin perehdyttäminen.
Näiden lisäksi oppijalähtöisessä suunnitteluprosessissa hankitaan syvällinen ymmärrys oppijoiden tarpeista, haluista ja motiiveista. Tämän tiedon pohjalta voidaan suunnitella valmennus, jonka toteutuksessa on huomioitu oppijoiden mieltymykset. Tässä suunnittelun vaiheessa jalkaudutaan havainnoimaan oppijoita, haastatellaan heitä ja otetaan oppijoita mukaan yhteiskehittämiseen suunnitteluprosessin kaikissa vaiheissa. Opinnäytetyössä (Partonen 2021) kerättiin kohdeyritykseltä tietoa niin kyselyin kuin osallistavan työpajankin keinoin, ja kehittämistyön ytimessä oli kuuden henkilön iskuryhmä.
![[Alt-teksti: Venn-diagrammi kuvaa kolmen näkökulman välistä suhdetta ja niiden välistä ihannepistettä. Keskellä on ihannepiste ja ympärillä oppijoiden tarpeet ja halut, liiketoiminnan tarpeet sekä rajoitukset.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2021/12/741_2021_Muotoiluajattelulla-oppijalahtoisyytta-valmennusten-suunnitteluun-1.png)
Teknologia asettaa valmennusratkaisujen suunnittelulle omat haasteensa. Kun nämä rajoitukset otetaan huomioon yhdessä liiketoiminnan tarpeiden sekä oppijoiden tarpeiden ja halujen kanssa, löydetään ihannepiste, jossa valmennus toteutuu ihanteellisella tavalla.
Kun oppijat asetetaan suunnitteluprosessin keskiöön ja heidät osallistetaan mukaan suunnitteluun, on mahdollista saavuttaa merkittävästi tehokkaampia ja houkuttelevampia ratkaisuja, jotka ovat oppijoille aidosti merkityksellisiä ja siten omiaan muuttamaan käyttäytymistä haluttuun suuntaan (Shackleton-Jones 2019, 153). Oppijoiden tarpeet ja halut huomioimalla yritys pystyy tuottamaan oppimisratkaisun, jolla voidaan saavuttaa myös liiketoiminnan tarpeet.
Kirjoittajat
Emmi Partonen valmistuu joulukuussa LAB-ammattikorkeakoulusta tradenomiksi (YAMK).
Sami Heikkinen on liiketalouden lehtori LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Boller, S. & Fletcher, L. 2020. Design thinking for training and development: Creating learning journeys that get results. Alexandria: ATD Press.
Boström, L. 2017. Learning design in practice for everybody. Svängsta: B-InteraQtive Publishing. [Viitattu 16.12.2021]. Saatavissa: https://books.google.fi/books?id=Fz2aDwAAQBAJ
Partonen, E. 2021. Valmennuksen oppijalähtöinen kehittäminen. Case: Ytimeen-valmennuksen suunnittelu finanssialan yritykselle. Opinnäytetyö (YAMK). Lahti: LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 22.12.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121626598[A5]
Shackleton-Jones, N. 2019. How people learn: Designing education and training that works to improve performance. London: Kogan Page.
Kuvat
Kuva 1. Tumisu. 2019. Verkossa, kurssi, koulutus, opettaja. Pixabay. [Viitattu 20.12.2021]. Saatavissa. https://pixabay.com/fi/photos/verkossa-kurssi-koulutus-opettaja-4727942/
Kuva 2. Partonen, E. 2021.
