Vaikka tekstiilin erilliskeräysvelvoite astuu voimaan Euroopan jäsenvaltioissa vasta vuoteen 2025 mennessä (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2018/851 11 §, kohta 1), halutaan Suomessa erilliskeräys polkaista käyntiin jo kaksi vuotta ennen virallista takarajaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tekstiili tulee kerätä erillisenä jätejakeena vuoden 2023 alusta alkaen (Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021 55 §).
Kuntien vastuulla on hoitaa asukkaidensa yhdyskuntajätteen keräys ja käsittely. Poistotekstiili kuuluu myös tähän kategoriaan, joten kunnat vastaavat poistotekstiilin jätehuollon järjestämisestä. Päijät-Hämeen alueella merkittävä jätehuollon toimija on Salpakierto Oy, jonka omistaa kymmenen eri kuntaa. Sen toimialueeseen kuuluu noin 200 000 asukasta ja 13 000 yritystä. (Salpakierto Oy 2022.)
Tekstiilit kiertoon -hanke tukee erilliskeräyksen toteutumista
LAB-ammattikorkeakoulun, Salpakierto Oy:n ja Harjulan Setlementti ry:n yhteishankkeessa Tekstiilit kiertoon Päijät-Hämeessä valmistellaan poistotekstiilin erilliskeräyksen toimintamallia Päijät-Hämeen alueelle ja kartoitetaan mahdollisuuksia tekstiilien erilliskeräyksen parhaaseen alueelliseen järjestämiseen. Hanke tuo yhteen Päijät-Hämeen ja lähialueiden poistotekstiilin erilliskeräyksestä ja lajittelusta kiinnostuneet tahot, kuten esimerkiksi kunnat, yritykset ja yhdistystoimijat. Erilliskeräys luo uusia avauksia liiketoiminnalle, työllistymiselle sekä koulutustarjonnalle niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Linkki Tekstiilit kiertoon Päijät-Hämeessä -hankkeen www-sivuille.
Sujuva poistotekstiilin keräys on monen tekijän summa
Poistotekstiilin keräys vaatii toteutuakseen toimivan konseptin, jonka avulla arvokas materiaali pyritään pitämään kierrossa mahdollisimman pitkään. Keräyksen kulmakivinä toimivat keräyksen sekä lajittelun järjestäminen, mutta yksittäisellä kuluttajalla on myös suuri merkitys keräyksen onnistumisessa. Tässä kohdassa esiin astuu viestinnän tärkeys; helposti saatavilla oleva tieto ja selkeät ohjeistukset keräykseen lisäävät varmasti kuluttajan halua kierrättää materiaalia oikein.
Kuluttajan näkökulmasta keräyspisteet tulee olla helposti saavutettavissa, jotta tekstiilien toimittaminen on mahdollisimman vaivatonta. Keräyspisteinä voidaan hyödyntää olemassa olevia kierrätyspisteitä sekä asiakasvirtojen solmukohtia, kuten kauppakeskuksia. Logistiikan kannalta on huomioitava vastaava asia, kuin kuluttajan näkökulmassa, eli sujuvuus. Sujuvalla logistiikalla minimoidaan kustannuksia ja se taas edesauttaa tehokkuutta koko toimitusketjussa.
Kunnat ja niiden jätehuollosta vastaavat toimijat ovat jälleen uuden haasteen edessä, kun yksi uusi jätejae, eli poistotekstiili, lisätään kierrätettävien jakeiden joukkoon. Tiivis yhteistyö eri toimijoiden kanssa ja erilaisten keräyskokeilujen tuoma kokemus mahdollistavat toimivan keräysmallin kehittämisen alueelle.
Kirjoittajat
Enni Arvez työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Tekstiilit kiertoon Päijät-Hämeessä -hankkeen projektisuunnittelijana.
Kati Jaakkola työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä ja toimii asiantuntijana Tekstiilit kiertoon Päijät-Hämeessä -hankkeessa.
Carita Tanskanen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Tekstiilit kiertoon Päijät-Hämeessä -hankkeen projektipäällikkönä.
Lähteet
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/851. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto. Viitattu 12.1.2022. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=CELEX:32018L0851
Salpakierto Oy. 2022. Salpakierto Oy. Viitattu 12.1.2022. Saatavissa https://salpakierto.fi/yritysinfo/salpakierto-oy/
Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021. Finlex. Viitattu 12.1.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210978#Lidm45237816165424
Linkit
Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. 2022. Tekstiilit kiertoon. Projekti. Viitattu 12.1.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tekstiilit-kiertoon
