Simulaatio osana korkeakoulujen opetus- ja ohjaustyötä

Ensiapukoulutuksen käyneet ovat varmasti törmänneet elvytysnukke Anneen. Onnekkaimmat meistä ovat päässeet kokeilemaan, miltä lentosimulaattorin puikoissa tuntuu. Monelle lahtelaiselle lienee puolestaan tuttua astua Janne Ahosen monoihin hiihtomuseon mäkihyppysimulaattorissa. Edellä mainitut ovat käytännön esimerkkejä siitä, kuinka simulaatiota voidaan hyödyntää oppimisen tukena. Sosiaali- ja terveysalalla simulaatio-opetus on ollut osana kliinistä koulutusta aina 1960-luvulta saakka (Jokela 2011). Kiinnostavaa on, miten simulaatioita voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveysalaa laajemmin korkeakoulujen opetus- ja ohjaustyössä.  

Autenttisuutta oppimiseen

Simulaatiopedagogiikan ytimessä on autenttisessa oppimisympäristössä tapahtuva kokemuksellinen ja yhteisöllinen oppiminen. Oppimistapahtuman aikana osallistujalle rakentuu ajattelumalli, mikä mahdollistaa opitun soveltamisen myöhemmin eri yhteyksissä. Simulaatio-opetukselle on tyypillistä sosiaalisen vuorovaikutuksen, yrityksen ja erehdyksen sallimisen sekä oman tekemisen arvioinnin korostuminen. Parhaimmillaan simulaatiopedagogiikka voi tarjota käytännön läheisen ja työelämälähtöisen mallin osaksi korkeakoulujen opetusta. (Alaniska ym. 2019, 31–32)

Joukko monikulttuurisia opiskelijoita ja opettaja kokoontuneena tietokoneen äärelle. Taustalla portaat, pöytiä ja kirjahyllyjä, joissa kirjoja.
Kuva 1. Simulaatioiden avulla voidaan kehittää mm. opiskelijoiden työelämätaitoja. (Kuva: Kampus Production 2020)

Simulaation eri variaatiot

Simulaatiota sovelletaan LAB-ammattikorkeakoulussa mm. liiketalouden opetuksessa. Sen avulla opiskelijoille tarjotaan kosketuspintaa ajankohtaisiin ilmiöihin. Esimerkiksi anonyymiä rekrytointitilannetta tai tiimityötaitoja voidaan simuloida opiskelijoiden ja yrityksen edustajien kanssa keskustellen. Vaihtoehtoisia tapoja simulaatioiden toteuttamiseen on monia. Ilmiöiden lisäksi lähtökohtana voivat olla aidot tapaukset, ratkaisua vaativat haasteet tai pelillistetty oppimisympäristö. (Kräkin & Niemi 2022)

Tiimeistä toimeen -hankkeessa kehitetään osallistavia ja työelämälähtöisiä menetelmiä etäohjauksen- ja opetuksen tueksi erityisesti simulaatiota hyödyntäen. Menetelmiä kehittämällä pyritään löytämään ratkaisuja etäopiskelun tuomiin haasteisiin, kuten opiskelijoiden syrjäytymiseen ja opintojen keskeyttämiseen.

Hankkeessa on mm. järjestetty seuraavia simulaatiokokeiluja ja -koulutuksia:

  • Myyntisimulaatio Duuni Expo-hankkeelle
  • Enhancing team working skills -simulaatio
  • Aloittavien opiskelijoiden ”onnistumiset ja haasteet” -simulaatio
  • Opinnäytetyön ryhmäaloitus
  • Simulaatio-ohjaajakoulutus korkeakouluopettajille

Simulaatiot taipuvat myös ohjaustyön tueksi

Opinto-ohjaaja Siru Kilpilampi (2022) kuvaa simulaatiomenetelmää viisasten kiveksi. Turvallisen keskusteluilmapiirin ja roolien myötä mahdollistuu se, että esille voi nousta haastaviakin asioita. Simulaatio tarjoaa näin esimerkiksi tutoropettajille monipuolisen työkalun opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen.

Simulaatio toimii myös työn kehittämisen välineenä. Suunnitteilla on mm. Tutoropettajan Tutka -simulaatio. Sen tarkoituksena on nostaa esiin haasteita, jotka estävät tutoropettajia saamasta opiskelijoita kiinni ennen kuin nämä ”putoavat tutkasta”. ”Kun kehittämiskohteet ovat näkyvissä, voidaan seuraavassa simulaatiossa luontevasti jatkaa itse ohjaustyön kehittämiseen”, Kilpilampi (2022) toteaa.

Simulaatioiden hyödyntämiselle opintojen ohjauksessa näyttäisi avautuvan lukemattomia mahdollisuuksia. ”En edes tiedä vielä, mihin kaikkeen tätä voimme jatkossa soveltaa. Tutoropettajan Tutka on tärkeä avaus. Katsotaan, mihin sen jälkeen simulaatiot jatkuvat”, Kilpilampi (2022) summaa.

Kirjoittaja

Hanna Suutari työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa projektisuunnittelijana Tiimeistä toimeen-hankkeessa. Linkki Tiimeistä toimeen -hankkeen www-sivuille.

Lähteet

Alaniska, H., Hurskainen, J., Kähkönen, T., Maikkola, M., Pihlaja, J. & Tauriainen, T-M. 2019. Pedagogisia malleja. Oulu: OAMK. Viitattu 11.1.2022. Saatavissa https://www.oamk.fi/c5/files/2515/7173/0994/pedagogisiamalleja.pdf

Jokela, J. 2011. Hoitotyön simulaatiokoulutuksen kehittäminen: opiskelijapalauttein kohti simulaatiopedagogiikkaa. AMK-opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajankoulutus. Hämeenlinna. Viitattu 11.1.2022. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/263807904_Hoitotyon_simulaatiokoulutuksen_kehittaminen_opiskelijapalauttein_kohti_simulaatiopedagogiikkaa

Kampus Production. 2020. Positive multiethnic students celebrating success in project with teacher. Pexels. Viitattu: 11.1.2022. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/positive-multiethnic-students-celebrating-success-in-project-with-teacher-5940838/

Kilpilampi, S. 2022. Opinto-ohjaaja. LAB-ammattikorkeakoulu. Haastattelu 26.1.2022.

Kräkin, M. & Niemi, S. 2022. Simulaatio-ohjaajakoulutus. Esitys LAB-ammattikorkeakoulun Simulaatio-ohjaajakoulutuksessa 17.1.2022.

Linkit

Linkki 1. LAB. 2022. Tiimeistä toimeen. Projekti. Viitattu 11.1.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tiimeista-toimeen

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *