Terveyttä metsästä

Metsäympäristöjen merkitys korostuu jatkuvasti kaupungistumisen myötä. Metsien terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on tehty paljon tutkimusta viime vuosikymmenten aikana. Tiedon lisääntyessä metsien merkitystä on alettu tarkastella erilaisista näkökulmista. Viime aikoina Suomeen onkin perustettu terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen suunnattuja metsiä eli terveysmetsiä. Lahden terveysmetsäksi on nimetty alue, jossa on myös Kintterönlammi (Kuva 1). Linkki Lahden terveysmetsästä kertoville www-sivuille.

Lahden terveysmetsässä sijaitseva pieni Kintterölammi, joka on pieni soistuva suolampi. Lammen ympärillä suota ja kitukasvuista puustoa. Taustalla kuusikkoa. — Kuva 1. Lepääkö silmä ja mieli tässä maisemassa? Entä vaikuttaako se terveyteen? Kintterönlammi, Lahti (Kuva: Anu Ahonen)

Terveysmetsiä ja metsäkylpyjä

Alun perin terveysmetsä ajatus on lähtöisin Japanista, jossa terveyttä edistävät metsäympäristöt tunnetaan shinrin-yoku -termillä. Termi tarkoittaa metsäkylpyä. Vuonna 2006 Japanissa aloitettiin sertifiointiohjelma Forest Therapy Base® metsien rekisteröimiseksi terveys- ja hyvinvointikäyttöön. Nyt Japanissa on jo 65 rekisteröityä metsää ympäri Japania. (Forest Therapy Society.)

Tyrväisen ym. (2017, 11) mukaan Japanissa kaupunkien on mahdollista ostaa sertifiointipalvelu, jollekin haluamalleen kohdemetsälle. Terapiametsäksi voidaan sertifioida metsäympäristöjä, joissa psykologiset ja fysiologiset vaikutukset voidaan todentaa mittaamalla metsässä vierailevissa henkilöissä tapahtuvia muutoksia. Näitä muutoksia verrataan kaupunkiympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Fysiologisista muutoksista mitataan sykevaihtelua, verenpainetta ja stressihormonin muutoksia. Psykologisia muutoksia mitataan subjektiivisten arvioiden mukaan, jotka sisältävät muun muassa stressitason ja rentoutumisen tason arvioinnit.

Hyvinvointia ja terveyttä luonnosta

Luonnon terveys- ja hyvinvointihyödyt muodostuvat useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta (Kuva 2). Hyötyjen saamiseen vaikuttavat luontoympäristöön liittyvät tekijät, luontoaltistus, ympäristöaltisteet ja yksilöön liittyvät tekijät. Vaikutukset voivat olla sosiaalisia, fyysisiä, elpymiseen liittyviä tai ihmisen immuunipuolustukseen liittyviä. (Tyrväinen ym. 2017, 7.)

Infograafi, jossa kaavamaisesti esitetty luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutusten vuorovaikutussuhteet. Alimpana laatikossa yksilöön liittyvät tekijät (Ikä, sukupuoli, terveydentila, luontosuhde, kulttuurinen konteksti, omat mieltymykset, tavat ja tarpeet). Yksilöön liittyvillä tekijöillä on yhteys ylempänä oleviin laatikoihin, joita ovat: 1. Luontoympäristöön liittyviin tekijät (Alueen sijainti ja saavutettavuus, laajuus, metsäympäristön laatu); 2. Luontoaltistus (useus, kesto ja aktiviteetti); 3. Elpyminen (kongitiiviset ja fysiologiset vaikutukset), Sosiaaliset vaikutukset, Fyysiset vaikutukset, Immuunipuolustuksen vahvistuminen; Edellä mainitut ja yksilöön liittyvät tekijät johtavat 4. Terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin, joihin vaikuttavat myös Ympäristöaltisteet (ilmanlaatu, melu). — Kuva 2. Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset (Ahonen 2023)

Mikä tahansa metsä

Lahden terveysmetsän kehittämistä käsittelevän opinnäytetyön tuloksista selvisi, että osa tutkimuksen osallistujista koki Lahden terveysmetsässä vierailun vaikutukset täysin samanlaisina kuin missä tahansa muussakin metsässä. (Ahonen 2023, 27–28). Tarvitseeko metsien käyttötarkoitus siis olla kerrottuna metsän nimessä, jotta niihin osataan hakeutua saamaan esimerkiksi terveysvaikutuksia tai liikkumaan tietyllä tavalla?

Terveysmetsä nimi voi luoda kävijälle paineita siitä, että terveysmetsässä täytyy kokea jotakin erilaista. Tämä mahdollisesti tuottaa pettymyksen tunteita, jos kävijä ei saakaan vaikutuksia, joita oli odottanut saavansa. Toisaalta taas, jos terveysmetsäksi nimetty metsä saa yhdenkin ihmisen lisäämään liikkumista tai lievittämään stressiään ja kokemaan elpymisen tunteita metsäympäristössä, toimii metsän nimeäminen tarkoituksensa mukaisesti. Jonkin alueen nimeäminen terveysmetsäksi voi osaltaan ohjata ihmisiä luontoon, lisätä luontoyhteyttä ja herkistää kulkijaa aistien hyödyntämiseen reittien ja mahdollisten alueen ylläpitäjän antamien harjoitteiden avulla.

Kirjoittajat

Anu Ahonen on valmistunut 31.3.2023 insinööriksi LAB-ammattikorkeakoulusta energia- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmasta.

Jussi Kuusela on LAB-ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristöteknologian lehtori.

Lähteet

Ahonen, A. 2023. Lahden terveysmetsän kehittäminen: Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän työntekijöiden kokemuksia terveysmetsästä. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Tekniikan ala. Lahti. Viitattu 17.3.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303163706

Forest Therapy Society. Nature contributes to mental and physical health. Viitattu 7.3.2023. Saatavissa https://www.fo-society.jp/en/index.html

Tyrväinen, L., Savonen, E.-M. & Simkin, J. 2017. Kohti suomalaista terveysmetsän mallia. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 11/2017. Helsinki: Luonnonvarakeskus. Viitattu 7.3.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-366-6