LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden juridiikan opiskelijat opiskelevat muun muassa perintöoikeutta. Lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan rintaperillisillä ja ensimmäiseen parenteeliin kuuluvilla sijaantuloperillisillä on oikeus lakiosaan. Lakiosan suuruus on puolet tulevasta perintöosan arvosta. (Perintökaari PK 7:1). Lakiosa on siis se vähimmäisosa vainajan jäämistöstä, joka perillisellä on oikeus saada omistukseensa mahdollisista testamenteista riippumatta.
Konkreettisesti rintaperillisen oikeus lakiosaan voidaan jakaa kahteen eri asiaan. Ensinnäkin perinnönjättäjän tekemästä testamentista huolimatta rintaperillisellä on oikeus saada lakiosaa vastaava määrä omaisuutta perinnöstä. Toiseksi perillinen voi vaatia perinnönjättäjän tekemien lahjoitusten huomioimista, kun jäämistöä jaetaan (Kangas 2018).
Lähtökohtaisesti perinnönjättäjä voi aina määrätä koko omaisuudestaan testamentilla. Sen sijaan lakiosajärjestelmän keskeinen tehtävä on suojata lakiosaperillistä. Suoja määrittelee, missä laajuudessa testamentti voidaan laittaa täytäntöön (Kangas 2018).
Lahjat ja ennakkoperinnöt huomioitava
Lakiosat voidaan jakaa suhteelliseen ja arvomääräiseen lakiosaan. Suhteellinen lakiosa muodostuu suhdeluvusta, jonka mukaan lakiosa määräytyy. Se on puolet lakimääräisestä perintöosasta (PK 7:1.2).
Vastaavasti arvomääräinen lakiosa on samassa suhteessa määräytyvän jäämistöpääoman arvo. Arvomääräinen lakiosa saadaan laskemalla yhteen reaalinen jäämistö ja siihen tehtävät laskennalliset lisäykset. (Kangas 2018). Tällaisia lisäyksiä ovat esimerkiksi ennakkoperinnöt ja annetut lahjat (PK 7:3.3).
Lakiosan saaminen edellyttää perillisen tekemää lakiosailmoitusta (PK 7:5.3). Sitä ei kuitenkaan tarvitse tehdä jakamatonta pesää hallitsevalle leskelle eikä ennakkoperinnön tai lahjan saajille. Rintaperillisellä on oikeus vaatia otettavaksi huomioon kaikki lahjat, jotka vaikuttavat lakiosan suuruuteen (PK 7:3 ja Kangas 2018).
Lakiosailmoitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä lukien, kun testamentti on annettu tiedoksi. Mikäli testamentinsaajia on useita, niin lakiosailmoitus on tehtävä jokaiselle erikseen (Kangas 2018).
Lakiosailmoitus testamentinsaajalle
Esimerkkitapaus: Perinnönjättäjällä on kolme rintaperillistä. Hän on eronnut aikaisemmasta avioliitostaan ja testamentannut koko omaisuutensa hänen kanssaan vuoden verran eläneelle avopuolisolle.
Ilman testamenttia jokaisen rintaperillisen suhteellinen perintöosuus olisi 1/3 perinnöstä. Koska perinnönjättäjä on testamentannut koko omaisuutensa avopuolisolleen, rintaperillisten suhteellinen perintöosuus puolittuu 1/6 osaan. Lakiosaa ei saa automaattisesti, vaan jokaisen rintaperillisen tulee erikseen tehdä lakiosailmoitus testamentinsaajalle eli avopuolisolle.
![[Alt-teksti: Kaavakuvasta selviää, että perinnönjättäjä on testamentannut koko omaisuutensa avopuolisolle. Avopuoliso saa puolet perinnöstä, 3/6, ja kolme rintaperillistä saavat kukin lakiosansa, yhden kuudesosan.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/09/529_2022_Lakiosa-perinnonsaajan-turvana-1024x576.png)
Rintaperillinen voidaan tietyin edellytyksin tehdä perinnöttömäksi, jolloin hänellä ei ole oikeutta edes lakiosaansa. Tämä tulee kyseeseen, jos perillinen on “tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä”, tai jos perillinen “jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää” (PK 15:4). Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. Peruste on myös näytettävä toteen.
Kirjoittaja
Jarmo Kemppinen, KTM yritysjuridiikka, opettaa LAB-ammattikorkeakoulussa muun muassa juridiikan perusteita ja perhe- ja perintöoikeutta.
Lähteet
Kangas, U. 2018. Perhevarallisuusoikeus. Helsinki: Alma Talent.
Perintökaari PK 5.2.1965/40. Finlex. Viitattu 1.9.2022. Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Tan2. 2015. Mökki, katto, kattotiilet. Pixabay. Viitattu 1.9.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/m%c3%b6kki-katto-kattotiilet-punainen-768889/
