Vesistömatkailu Päijät-Hämeessä kiinnostaa

Jos sataa suomalaista pyytäisi nimeämään jonkin perinteikkään suomalaisen hyvinvointipalvelun tai hyvinvointia tuottavan ympäristön, vastauksissa ilmenisi todennäköisesti aika monta kertaa sana ”sauna”. Useita mainintoja saisi varmasti myös ”mökki” ja todennäköisesti moni muistaisi myös ”kylpylän”, joka on jo hieman pidemmälle tuotteistettu hyvinvoinnin ympäristö. Näitä kolmea yhdistää ainakin se, että kaikki liittyvät luontaisesti jollakin tavalla veteen. Business Finland (2022) on todennut puhtaan luonnon, saunan ja perinteisten hoitojen olevan kolme suomalaisen hyvinvointimatkailun peruspilaria.

Me suomalaiset itse emme aina osaa nähdä näiden tuttujen ympäristöjen vetovoimaa matkailun kansainvälisillä markkinoilla, mutta vuodesta toiseen tänne muualta tulleet matkailijat jaksavat hämmästellä suomalaisten järvien kauneutta, juomakelpoista järvivettä ja vesistöjemme tarjoamia upeita harrastusmahdollisuuksia.

[Alt-teksti: Suuret puut ovat aivan lähellä rantaa, missä sijaitsee myös neliömäinen rakennelma nuotiota varten.] — Kuva 1. Päijänteen kansallispuiston monet retkeilyrakenteet ovat helposti saavutettavissa myös vesiteitse, kuten tämä Pyydysniemen nuotiopaikka Päijätsalossa. (Kuva: Sysmän kunta)

Päijänteen kansallispuiston käyntimäärät huimassa nousussa

Eräs Covid-19-pandemian mukanaan tuomista positiivisista vaikutuksista on ollut ihmisten hakeutuminen luontoon, hyvinvointia kasvattavien harrasteiden pariin. Suomessa ja Päijät-Hämeessä tämä vaikutus on näkynyt vuodesta 2020 alkaneena vahvana kasvuna keskeisten luontokohteiden, kuten Päijänteen kansallispuiston, käyntimäärissä (Metsähallitus 2021).

Uusimmat tilastot (Metsähallitus 2022) osoittavat, että Päijänteen kansallispuisto on itse asiassa eräs Covid-19-pandemian aikana kaikkein eniten suosiotaan kasvattaneista kansallispuistoista maassamme. Kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa Päijänteen kansallispuistossa rekisteröitiin Metsähallituksen tilastojen mukaan yhteensä 17 307 käyntiä, mikä osoittaa 6 % kasvua vuoteen 2021 ja 65 % kasvua vuoteen 2019 verrattuna.

Vaikka käyntimäärät ovat Metsähallituksen mukaan kasvaneet myös monissa muissa kansallispuistoissamme (11 % kasvu koko Suomen kansallispuistoissa), on Päijänteellä kasvuvauhti ollut poikkeuksellisen kiivas. Tilastot ovat selvä merkki siitä, että alue kiinnostaa ja sen palvelujen kehittämiseen tulee lähivuosina panostaa. Kuten Metsähallitus (2022) on huomannut, erityisesti ulkomaiset matkailijat edellyttävät korkeatasoisia retkeilyrakenteita. Sellaisten takaaminen retkeilijöille on yksi pieni askel kohti matkailun elpymistä vaikeiden koronavuosien jälkeen.

Vesistömaisemat luovat vetovoimaa myös pyörämatkailuun

LAB-ammattikorkeakoulun sekä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n yhteisessä Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hankkeessa (LAB 2022) on havaittu Päijät-Hämeen vesistöympäristöjen olevan erittäin vahvoja vetovoimatekijöitä myös pyörämatkailun näkökulmasta. Kun Päijät-Hämeen pyörämatkailuopasta kootessamme pyysimme alueen kunnilta näkemyksiä oman alueensa kiinnostavimmista matkailullisista pyöräilyreiteistä, nousivat aineistossa parhaiten esille vesistöympäristössä kulkevat maantiereitit.

[Alt-teksti: Avara metsäinen ranta. Suurien puiden väliin on viritetty vihreä riippumatto. Maastopyörä nojaa paksua männynrunkoa vasten.] — Kuva 2. Päijänteen kansallispuiston maisemat ovat upeat myös pyörämatkailuun. Vesistöympäristö auttaa rentoutumaan ja palautumaan raskaan ajopäivän jälkeen. (Kuva: Patrick Dormischian)

Esimerkiksi Lahden, Asikkalan ja Hollolan yhteinen Vesijärven kierros, Asikkalan Kalkkisten kierros ja yksittäisenä tieosuutena Pulkkilanharju sekä Sysmän ja Hartolan rikas Vellamo-reittiverkosto hakevat vetovoimansa juuri järvimaisemista. Vaikka oppaaseen valikoituneilla Heinolan ja Hollolan reiteillä poljetaankin pääosin metsämaisemissa, niissäkin järvien rannat ovat reittien keskeisiä nähtävyyskohteita.

Kirjoittaja

Päivi Tommola työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hankkeen projektipäällikkönä.