Terveysalan ammattilaisten motivaatio sähköistyvissä viestintäpalveluissa

Terveyspalveluihin kohdistuviin haasteisiin tulee vastata jatkuvasti pienemmällä taloudellisilla resursseilla julkisissa palveluissa. Digitalisaation avulla nykyajan tarpeisiin voidaan vastata kehittämällä kustannustehokkaampia sähköisiä terveyspalveluita. (Herukka ym 2021.)

Sähköiset viestintäpalvelut ovat digitaalisella alustalla toimivia palveluita, joiden kautta asiakas voi kommunikoida palveluntuottajan kanssa (Euroopan komissio 2014). Sähköisissä palveluissa hoitajan työnkuvaan kuuluu mm. kommunikointi potilaiden kanssa (Niemi ym. 2016). Muutokset palveluissa ovat vaatineet uudenlaista opettelua ja totuttelua käyttäjiltä, sillä digitalisaatio ei tarkoita pelkästään muutoksia käytettävissä työkaluissa vaan koko työkulttuurissa. (Aalto 2021; Győrffy ym. 2020.)  

Wiik (2022) selvitti soveltavassa tutkimuksessaan Helsingin kaupungin terveysasemien henkilöstön näkemyksiä sähköisistä viestintäpalveluista ja niiden kehittämisestä potilas-/asiakastyössä. Tutkimukseen osallistuneiden ammattilaisten motivaatio käyttää palveluita oli hyvällä tasolla, ja heillä oli avoin asenne palveluita kohtaan. Palveluita myös käytettiin mielellään, ja niiden vaikutukset työnkuvaan nähtiin pääasiassa myönteisinä. Ammattilaiset saivat apua kollegoilta sekä esihenkilöiltä kohdatessaan ongelmia palveluiden käytössä. Työyhteisön ilmapiiri sähköistä viestintää kohtaan oli myös melko suotuisa, kuten organisaation tarjoama tuki ja kannustus palveluiden käytössä. (Wiik 2022.)

Kuva 1. Tehokkaat ja helppokäyttöiset viestintäpalvelut parantavat käyttömotivaatiota. (Kuva: Emilia Wiik / Canva)

Tutkimuksessa nousiesille tekijöitä, jotka voivat heikentää motivaatiota palveluiden käyttämiseen, kuten sähköisien palveluiden heikko käytettävyys ja tehokkuus. Palvelut eivät säästäneet resursseja, joita ei ollut muutoinkaan tarpeeksi. Suurimmaksi kehitystarpeeksi nousi päällekkäisen työn vähentäminen, sillä asiakkaat ottavat yhteyttä päällekkäisissä järjestelmissä eikä ylimääräisten viestien lähettämistä rajoiteta palveluissa. (Wiik 2022.)

Motivaation tukeminen palvelujen muutoksessa

Ammattilaisten motivaatiota voidaan ylläpitää varmistamalla palveluiden käyttäjälähtöisyys, tehokkuus ja helppokäyttöisyys. (Herukka & Tuohimaa 2020; Tirkkonen 2017). Johtajien asema korostuu muutoksessa, jolloin kaivataan tukea niin esihenkilöiltä kuin kollegoiltakin. Ongelmatilanteissa avun saaminen tukee sujuvaa toimintaa, kuten myös riittävän resursoinnin varmistaminen. (Herukka & Tuohimaa 2020; Konttila ym. 2019; Ross ym. 2016; Tirkkonen 2017)

Työyhteisön ilmapiirin tulisi olla positiivinen ja itseluottamusta kasvattava (Sutinen 2018). Kokemus siitä, että voi vaikuttaa palveluiden kehittämiseen voi lisätä käyttömyönteisyyttä. Ammattilaiset tulisikin osallistuttaa mukaan kehittämiseen jo muutoksien suunnittelusta lähtien, jolloin myös käyttäjälähtöisyyttä voidaan tukea. (Kopu 2019; Tirkkonen 2017.)

Kirjoittajat

Emilia Wiik valmistui jouluna 2022 LAB-ammattikorkeakoulusta sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija (YAMK) -koulutusohjelmasta.

Tuija Rinkinen on LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikön lehtori.

Lähteet

Aalto, M. 2021. ”Suurin parannus sitten verkkopankin” – Helsingin terveys­palvelujen uutta asiakas­järjestelmää kehutaan niin hyväksi, että se voisi säästää jopa terveys­keskus­käyntejä. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.1.2023. Saatavissa https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008060824.html

Euroopan komissio. 2014. Vihreä kirja. Terveysalan mobiilisovelluksista (”mHealth”). Bryssel 10.4.2014. Viitattu 24.1.2023. Saatavissa https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&ved=2ahUKEwimjIjI77r7AhWQqIsKHd_7CAs4ChAWegQIHRAB&url=https%3A%2F%2Fsecure.ipex.eu%2FIPEXL-WEB%2Fdownload%2Ffile%2F082dbcc5452b148401458807bf143cb8&usg=AOvVaw0A2s4zLtj8JqfYbl7ghWeU

Győrffy, Z., Radó, N., Mesko, B. 2020. Digitally engaged physicians about the digital health transition. PLOS ONE 15(9): e0238658. Viitattu 24.1.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1371/journal.pone.0238658

Herukka, A. & Tuohimaa, T. 2020. Digitaaliset palvelut avoterveydenhuollossa. Kyselytutkimus ja toiminnallinen työpaja Oulun kaupungin terveydenhuoltohenkilöstölle. Opinnäytetyö YAMK. Oulun ammattikorkeakoulu, terveyspalveluiden asiantuntija ja uudistaja. Viitattu 24.1.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/303663/Herukka_Tuohimaa.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Herukka, A., Tuohimaa, T., Kiviniemi, L. & Koivunen, K. 2021. Terveydenhuollon ammattilaiset sähköisten palveluiden käyttäjinä ja kehittäjinä. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut ISSN 1798-2022. ePOOKI 13/2021. Viitattu 24.1.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/434849/ePooki%2013_2021.pdf?sequence=2

Konttila, J., Siira, H., Kyngäs, H., Lahtinen, M., Elo, S., Kääriäinen, P., Oikarinen, A., Yamakawa, M., Fukui, S., Utsumi, M.,  Higami, A. & Mikkonen, K. 2019. Healthcare professionals’ competence in digitalisation: A systematic review. Viitattu 24.1.2023. Saatavissa http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfi-fe201903077361

Kopu, T. 2019. Sähköisten palvelujen käyttöönotto terveydenhuollossa: Näkemyksiä ja
kokemuksia käyttöönottovalmiuksista. Pro gradu –tutkielma. Vaasan yliopisto, sosiaali- ja
terveyshallintotiede. Viitattu 24.1.2023. Saatavissa https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/9317/osuva_8515.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Niemi, A., Hupli, M. & Koivunen, M. 2016. The use of electronic communication for
patient-professional interaction – nursing staff’s point of view. Finnish Journal of EHealth
and EWelfare. 8(4), 200-215. Viitattu 24.1.2023. Saatavissa https://journal.fi/finjehew/article/view/60197

Ross, J., Stevenson, F., Lau, R. & Murray, E. 2016. Factors that influence the implementation of e-health: a systematic rewiew of systematic reviews (an update). Viitattu 24.1.2023. Saatavissa https://implementationscience.biomedcentral.com/articles/10.1186/s13012-016-0510-7

Tirkkonen, A. 2017. Terveydenhuollon sähköinen asiointi – Ammattilaisen haasteena teknologia, toiminta, osaaminen vai asenne? Viitattu 23.1.2023. Saatavissa http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20170855/urn_nbn_fi_uef-20170855.pdf

Wiik, E. 2022. Sähköiset palvelut asiakasviestinnässä hoitohenkilöstön näkökulmasta. Kysely Helsingin kaupungin henkilöstölle. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija. Viitattu 20.1.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121027796