Ajatuksia IoT:sta pienyritysten laadunvalvonnan apuna

Nykyaikaisia IoT (Internet of Things) -ratkaisuja on saatavilla lähes rajattomasti eri käyttötarkoituksiin. IoT-ratkaisulla tarkoitetaan sellaista digitaalista rakennelmaa, jossa sensoreiden tuottamaa dataa hyödynnetään esimerkiksi tuotannon ohjaamisessa, laadunvalvonnassa ja päätöksenteon apuna. Valmiita ratkaisuja saa, mutta ne maksavat. Tämä voi johtaa siihen, että pienten pk-yritysten into kehittämiseen voi kadota, jos sopivia ratkaisuja tarpeisiin tai budjettiin ei löydy.

IoT- laitteistoja ja komponentteja on saatavilla melko edullisesti, mikä voi olla yksi ratkaisu pk-yritysten kehittämisongelmiin. Haasteeksi nousee, kenen toimesta komponentit voidaan rakentaa toimivaksi kokonaisuudeksi. Räätälöity ratkaisuja on tehtävissä melko pienellä budjetilla, jos ne voidaan sovittaa yrityksen tarpeisiin. Laadunhallinta, erilaiset mittaukset ja anturien käyttö yrityksien tuotantoprosesseissa voidaan toteuttaa helposti sopivaa innovointia käyttäen. Yksinkertaisia sovelluskohteita löytyy pienenkin yrityksen sisältä. Esimerkkeinä voisi mainita värinänmittauksen ja energiatehokkuuden.

Moottori, johon on yhdistetty IoT-anturin sisältävä piirikortti. Näyttö näyttää anturilla mitatun lukeman — Kuva1. IoT:llä laadunvalvontaa kustannustehokkaasti. (Kuva: Mika Nenonen)

Profiloidaanko IoT suurten järjestelmien ja isojen yritysten yksinoikeudeksi?

IoT-järjestelmien luullaan maksavan niin paljon, ettei pienellä yrityksellä ole siihen varaa. Anturien, korttitietokoneiden ja muiden tarvittavien komponenttien hinnat ovat kuitenkin maltillisia. Lisäksi on olemassa avoimen lähdekoodin ilmaisia ohjelmistoja sekä maksullisia palveluja. On valittava, mitä ratkaisuja halutaan tai otetaan käytettäväksi, ja silloin on hyvä luottaa IoT-alan ammattilaisiin pienten IoT-järjestelmien tuotteistamisessa ja rakentamisessa.

Yksi esimerkki yllä mainitusta toiminnasta on IoTPaja -säätiöllä. Heillä on mielenkiintoinen konsepti yrityksille ja start up:lle. Artikkelissa on löydettävissä monta aloittelevalle yritykselle vastaan tulevaa ongelmaa. Vastaavanlaisia apuja pitäisi olla muuallakin. (IoT Paja -säätiö 2022.)

Etenkin nuorille alaa opiskelleille tämä voi tarjota mielenkiintoisen tulevaisuuden. Uudet yrittäjänalut IoT-ammattilaisina saattaisivat olla hyvinkin haluttuja osaajia pk- tai isompienkin yritysten keskuudessa. Lisäksi pienyrittäjyys ja IoT-kurssi tai -valmennus voisi olla hyvä ponnahduslauta valmistuville ja hetken työelämässä olleille nuorille. Samalla voitaisiin saattaa yritykset ja tuoreet yrittäjät yhteen, sekä tuottaa synergiahyötyä molemmille.

IoT-ongelmien kanssa painivat pk-yritykset ovat nyt samantyyppisen ongelman edessä, kuin olivat IT- järjestelmien hankinnoissa 2000-luvun alun IT-murroksessa. Mistä löytää ammattilaisia innovoimaan ja toteuttamaan tuotannon kehittämiseen tarkoitetut IoT-järjestelmät? Miten sovittaa yhteen yritykset ja osaavat ihmiset? Miten yritysten johto ymmärtäisi, miten tuotantoa voidaan tehostaa ja parantaa keräämällä eri kohteista IoT-dataa? Tämä ei välttämättä maksa kovinkaan paljon hyötyihin nähden, jos koko henkilökunta sitoutetaan (johto) analysoimaan saatua dataa ja käyttämään sitä tuotannon ja päätöksenteon avuksi.

Kirjoittajat

Minna Asplund, TkL, toimii LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina sekä koordinaattorina insinööri (ylempi AMK) IoT:stä tekoälyyn -koulutuksissa.

Mika Nenonen on LAB-ammattikorkeakoulun opiskelija IoT:stä tekoälyyn – YAMK-koulutuksessa. Hänellä on useiden vuosien kokemus yrittäjänä, konsulttina ja ammatillisena opettajana.