Akuuttireppu turvaa hätätilalasten siirtämisen

Lapsipotilaat ovat monen hoitoalalla toimivan epämukavuusaluetta. Suurin osa hoitajista työskentelee aikuisten ja nimenomaan ikäihmisten parissa. Etelä-Savon hyvinvointialueella Mikkelin keskussairaalan päivystystä on sujuvoitettu keräämällä hoidon akuutissa vaiheessa tarvittavat välineet pyörillä kuljetettavaan laatikostoon. Aikuisten vastaavien laatikostoiden lisäksi on myös akuuttireppu, josta mallia ottamalla kehitimme käyttöön lapsille oman repun.

Akuuttireppu vapauttaa käsiparin potilaan siirron ajaksi. Laatikoston työntämisen sijasta repun voi helposti heittää selkään, kun potilasta siirretään päivystyksen akuuttihuoneesta esimerkiksi kuvantamiseen tai helikopterikentälle.

Lapsipotilas akuuttihoidossa 

Lapsipotilaalla tarkoitetaan alle 16-vuotiasta. Ensihoidossa lapsipotilaiden osuus on alle 10 % hälytystehtävistä. Näin ollen rutiinia ja varmuutta tämän erityisryhmän kanssa toimimiseen ei tule samalla tavalla kuin aikuispotilaiden. Lasten kohdalla huomioitavaa on myös iän lisäksi kokoerot, joita ikäluokkien sisällä on. Lapsen koko ja ikä on huomioitava tarkemmin, kun valitaan hoito- ja tutkimusvälineitä. Myös mahdollisesti tarvittavien lääkkeiden vaikutukset ja määrät on laskettava tarkkaan sekä tiedostettava iän mukaiset vitaaliarvot. (Kuisma ym. 2017, 672–673.)

Päivystyksessä hätätilalapsen ensimmäinen hoidon tarve on hengitystiestä huolehtiminen, tarvittaessa sen varmistaminen sekä suoniyhteyden avaaminen ja kiertävän veritilavuuden ylläpitäminen ja palauttaminen (Ala-Kokko ym. 2022, 364).

“Lasten laatikoston” täydentäjäksi akuuttireppu

Lasten akuuttireppu kehitettiin päivystyksen aikuispuolen sairaanhoitajan keräämän pohja-aineiston ja välinelistan kautta. Aineisto toimitettiin vastaavalle pediatrille, kirurgille sekä anestesialääkärille, joilta kerättiin ehdotuksia ja kannanottoja pohjatyölle. Näiden erikoisalojen yhteystyöllä koostettiin helposti mukana kuljetettava välineistö, joilla kriittisesti sairaan lapsen hoito voidaan turvata esimerkiksi kuvantamiseen siirtyessä, sen aikana tai jatkohoitoon siirtyessä.

Aiemmin käytössä ollut “lasten laatikosto” koettiin potilasta siirtäessä sitovan yhden käsiparin sen kuljettamiseksi, eikä se mahdu potilaan ja henkilöstön kanssa kunnolla hisseihin. Aikuisten akuuttireppu puolestaan ei sisällöltään sovellu lapsipotilaille. Lasten laatikosto on itsessään toimiva ja työtä helpottava sen sijoituspaikassa päivystyksen akuuttihuoneessa. Samassa tilassa säilytetään nyt myös lasten akuuttireppua, joka otetaan mukaan, kun potilasta lähdetään siirtämään eri kohteisiin akuuttihuoneesta.

Tarvikkeiden kokoaminen

Tarvikelista koottiin ABCDE-protokollan mukaan, keskittyen kolmeen ensimmäiseen kirjaimeen.

Ilmatien hallintaa varten kokosimme reppuun nielutuubit, paljemaskit, palkeet ja I-Gelit. Lisäksi päätimme varautua intubaatiovälineistöllä, joten reppu sisältää myös lasten intubaatioputket, karan, laryngoskoopin lasten kielellä ja kanttinauhaa putken sitomista varten.

Hengityksen tukemisen osalta valikoituivat happiviikset ja -maski, nebulisaattorimaski inhaloitavien lääkkeiden antoa varten sekä vierasesineiden poistoa varten magillinpihdit. Verenkierron osalta kokosimme keskeiset välineet suoniyhteyttä ja nestehoitoa varten. Suoniyhteyttä varten pienet kanyylit, lasten staassin, puhdistuslappuja ja kiinnityssiteen. Nestehoidon osalta keittosuolaliuosta, nesteensiirtoletkustoja, kolmitiehanoja sekä erikokoisia ruiskuja ja neuloja.

Lisäksi reppu sisältää Etelä-Savon hyvinvointialueen ohjeistukset lasten lääkehoidosta, elvytyksestä ja nesteytyksestä. Lisäsimme reppuun myös pedimetrin. Pohdinnan jälkeen päädyimme jättämään lääkkeet repusta pois, sillä tarkoitus on kuljettaa aikuistenkin akuuttireppua, ja sen sisältämiä lääkkeitä voidaan käyttää myös lapsille.  

Lähteet

Ala-Kokko, T., Alahuhta, S., Hyppölä, H., Kaartinen, J. & Savolainen, T. 2022. Peruselintoimintojen häiriöt ja niiden hoito. Helsinki: Duodecim.

Kuisma, M., Porthan, K., Holmström, P., Nurmi, J.& Taskinen, T. 2017. Ensihoito. Helsinki: Sanoma Pro.