Suomessa syntyvyys on ollut jo pitkään laskussa. Suomen kokonaishedelmällisyysluku 1,4 on pohjoismaiden ja EU:n keskiarvoa pienempi. (Rotkirch ym. 2017). Tulevaisuudessa syntyvyyden lasku tulee luultavasti vielä kiihtymään, sillä lastensaanti-iässä olevat ikäluokat ovat pienenevä osuus väestössä. (Iivonen 2019.) Vuonna 2019 syntyvyys alkoi nousta, mutta tilastojen mukaan syntyvyyden kasvu saattaisi olla tältä erää ohi. (Rotkirch 2022.)
Pekkanen ja Tirkkonen (2022) kuvasivat opinnäytetyössään alhaisen syntyvyyden syitä, keinoja tukea syntyvyyttä sekä alhaisen syntyvyyden vaikutuksia terveydenhoitajien työhön.
Alhaisen syntyvyyden syitä
Alhaiseen syntyvyyteen vaikuttavat erilaiset tekijät, kuten heikko työllisyys, puolison puute, taloudellinen epävarmuus ja epäluottamus tulevaisuuteen. Vauvoja syntyy vähemmän, koska suomalaiset haluavat nyt vähemmän lapsia kuin ennen. (Berg 2018.) Monet nuoret lykkäävät perheen perustamista, jolloin vanhemmaksi tulemisen ikä nousee ja lapsiluku pienenee. (Rotkirch 2020.) Syinä lastensaannin lykkäämiselle voi olla muun muassa elämäntilanne, ura, opinnot ja muut mielenkiinnon kohteet. Vanhemmuutta ja omaa elämää voi olla vaikea yhdistää, sillä pelätään, että lapsi poistaa mahdollisuuksia ja vähentää vapautta. (Rotkirch ym. 2017.)
Suomalaisilla on puutteellista tietoa hedelmällisyydestä. Biologisesti ihanteellisin aika saada esikoinen on 20–30-vuotiaana. Monet luottavat myös liikaa hedelmöityshoitojen tehokkuuteen. (Söderström-Anttila 2018.) Tahattoman lapsettomuuden todennäköisyys kasvaa naisen ikääntyessä. 20–25-vuotiaista lapsettomuudesta kärsii alle 10 %, kun taas 35–40-vuotiaiden kohdalla lapsettomuudesta kärsii jo 40 %. (Tiitinen 2022.)
Muuttuva terveydenhoitajatyö
Terveydenhoitajatyöhön ovat vaikuttaneet alhaisen syntyvyyden lisäksi globaalit muutokset, kuten pandemia, digitalisaatio ja kestävän kehityksen haasteet. Lisäksi tulevat yhteiskunnan muutokset, kuten uudet hyvinvointialueet, työelämän ja väestörakenteen muutokset. (Ylönen 2022.) Vuonna 2019 toiminnassa oli enää 23 synnytyssairaalaa ja todennäköistä on, että näitä tullaan yhä karsimaan.
Uusilla hyvinvointialueilla palveluja tullaan todennäköisesti keskittämään myös neuvolatoiminnoissa. THL:llä onkin huoli raskauden ajan seurannan sekä lasten lähipalvelujen saatavuudesta, kun välimatkat neuvoloihin pitenevät. (Rotkirch 2020.) Kunnissa on jo vähennetty terveydenhoitajia neuvolasta sekä kouluterveydenhuollosta (Mäenpää 2019).
Katse neuvolapalvelujen uusiin mahdollisuuksiin
Syntyvyyden laskiessa terveydenhoitajilla on enemmän aikaa ja voimavaroja keskittyä perheisiin. Perheiden tuen tarpeet eivät vähene, eikä palvelujen supistaminen palvele lapsiperheitä. (Mäenpää 2019.) Nyt on mahdollisuus kehittää neuvolapalveluita; tukea perheitä psykososiaalisesti vanhemmuuteen ja parisuhteeseen liittyvissä asioissa sekä esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamisessa. Tulevaisuudessa on mahdollista, että neuvolat tarjoavat palveluita esimerkiksi viikonloppuisin ja iltaisin, ja ryhmätoimintaa ja digitalisaatiota tullaan lisäämään. (Turtola 2019.)
Resurssien vapautuessa neuvolatoimintaa voisi kohdentaa myös esimerkiksi puolisoille (Siljamäki 2019). Kouluterveydenhuollossa ja opiskeluhuoltopalveluissa voitaisiin panostaa jaksamista ja mielenterveyttä koskeviin asioihin (Mäenpää 2019, Hietanen-Peltola ym. 2022).
Kirjoittajat
Anni Pekkanen ja Jenna Tirkkonen ovat pian valmistuvia terveydenhoitajaopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulusta.
Anja Liimatainen työskentelee yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä Lappeenrannan kampukselta.
Lähteet
Berg, V. 2018. Suomalaiset haluavat nykyään vähemmän lapsia kuin ennen. Väestöliitto. Viitattu 16.10.2022. Saatavissa https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/suomalaiset-haluavat-nykyaan-vahemman-lapsia-kuin-ennen/
Hietanen-Peltola, M., Jahnukainen, J., Laitinen, K. & Vaara, S. 2022. Oppilaiden ja opiskelijoiden kasvavat ongelmat ja koronan heikentämät palvelut edelleen arkea opiskeluhuoltopalveluissa – OPA 2022 -seurannan tuloksia. Viitattu 17.10.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/144575/URN_ISBN_978-952-343-898-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Iivonen, E. 2019. Perheellistymistä kannattaa tukea. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Viitattu 17.10.2022 Saatavissa https://www.mll.fi/blogi/perheellistymista-kannattaa-tukea/
Mäenpää, T. 2019 Perheiden palveluita on vahvistettava. Viitattu 17.10.2022. Saatavissa https://www.terveydenhoitajaliitto.fi/uutishuone/blogi/perheiden_palveluita_on_vahvistet-tava.1175.blog
Pekkanen, A., Tirkkonen, J. 2022. Alhaisen syntyvyyden vaikutus terveydenhoitajatyöhön. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 17.10.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102421554
Rotkirch, A., Tammisalo, K., Miettinen, A. & Berg, V. 2017. Miksi vanhemmuutta lykätään? Perhebarometri 2017. Viitattu 17.10.2022. Saatavissa https://www.vaesto-liitto.fi/uploads/2020/11/1dcbf08d-perhebarometri-2017.pdf
Rotkirch, A. 2020. Miten Suomesta tuli vähäisen syntyvyyden maa? Viitattu 17.10.2022 Saatavissa https://www-laakarilehti-fi.ezproxy.saimia.fi/tieteessa/katsausartikkeli/miten-suo-mesta-tuli-vahaisen-syntyvyyden-maa/
Rotkirch, A. 2022. Ohi on? Suomen syntyvyys notkahti jälleen. Tietovuoto-artikkeli 4/2022. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Viitattu 16.10.2022. Saatavissa https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/ohi-on/
Shkraba. 2020. Shkraba, A. Pehmolelu, tutti, vastasyntynyt, vauva. Pexels. Viitattu 18.10.2022. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/vauva-vastasyntynyt-pehmolelu-tutti-6134676/
Siljamäki, J. 2019. Aleneva syntyvyys tuo mahdollisuuksiakin. Viitattu 17.10. 2022. Saatavissa https://www.hamk.fi/2019/aleneva-syntyvyys-tuo-mahdollisuuksiakin/
Söderström-Anttila, V. 2018. Synntysiän ja hedelmällisyyden pulmallinen ristiriita. Viitattu 16.10.2022. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/301352/SLL152018_897.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tiitinen, A. 2022. Lapsettomuus. Duodecim. Viitattu 16.10.2022. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00151
Turtola, K. 2019. Kun vauvoja syntyy vähän, neuvolatyö muuttuu – jää aikaa ratkoa vanhemmuuden ja parisuhteen paineita. Yle.fi. Viitattu 17.10.2022. Saatavissa https://yle.fi/uutiset/3-11085927
Ylönen, A. 2022. Muutosten aika. Terveydenhoitajaliitto. Viitattu 17.10.2022 . Saatavissa https://www.terveydenhoitajaliitto.fi/uutishuone/blogi/muutosten_aika.1575.blog
