Euroopan elvytysneuvosto on julkaissut päivitetyt vastasyntyneiden elvytyssuositukset maaliskuussa 2021. Tämän suosituksen pohjalta Käypä hoito -työryhmä on julkaissut suomalaiseen toimintaympäristöön sopivan suosituksen vastasyntyneiden elvytyksestä (Käypä hoito 2022).
![[Alt-teksti: harjoitustilanne, jossa vauvanukelle on asetettu pieni happinaamari.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/04/193_2023_Vastasyntyneen-vaativaan-elvytykseen-koulutusta-1024x682.jpg)
Ongelmallista ensihoidossa on huolehtia lapsen lämpötaloudesta. Ensihoito-opas ohjeistaa vain yksiselitteisesti kuivaamaan lapsen ja pitämään lämpimänä (Kurola 2022). Käytännössä lämpimänä pidon voi toteuttaa kytkemällä ambulanssissa lämmitys ja laittamalla lapsi kuivaamisen jälkeen läpinäkyvään muovipussiin kasvot näkyvillä (Lyyra 2023). Hyväkuntoinen lapsi laitetaan äidin rinnalle, jossa hänet voi peitellä käyttäen esimerkiksi avaruuslakanaa, froteepyyhettä ja ready heat -peittoa huomioiden, että ready heat ei ole ihokosketuksessa (Lyyra 2023). Läpinäkyvän muovipussin tarkoitus on haihtumisen estäminen, ja sen läpi on mahdollista arvioida lapsen hengitystä (Lyyra 2023).
Hengityksen ollessa puutteellinen lapsen keuhkot avataan viidellä ventilaatiolla pitäen sisäänhengityspainetta yllä 2‒3 sekuntia (Käypä hoito 2022). Keuhkojen avaaminen ja onnistunut ventilointi tämän jälkeen 30 kertaa minuutissa ovat hoidon kulmakiviä ja useimmiten nämä toimet ovat riittäviä (Käypä hoito 2022). Suosituksesta on löydettävissä määreet hengityksen hoidon aloitussäädöistä syntymähetken raskausviikkoista riippuen sekä lapsen iän mukaiset tavoite saturaatioarvot.
Mikäli lapsen syke on alle 60 hyvästä ventilaatiosta huolimatta, nostetaan lisähappi 100 %:iin ja aloitetaan paineluelvytys suhteessa 1 painelu 3 puhallusta (Käypä hoito 2022). Ensihoito-oppaassa hengityksen hoitoa ei korosteta, ja paineluelvytys ohjeistetaan pelkästään aloittamaan sykkeen ollessa alle 60 (Kurola 2022).
Merkitys ensihoidossa
Matkasynnytykset ja erityisesti vastasyntyneen elvytys on erittäin harvinainen työtehtävä ensihoidossa. Huojentavaa ensihoitajille on, että vain 10 % lapsista tarvitsee stimulaatiota tai apua hengitysteiden avaamisessa ja vain alle 0,3 % paineluelvytystä (Käypä hoito 2022).
Koska tilanne on niin harvinainen, korostuu osaamisessa koulutus. Ensihoito-oppaan kappale aiheesta on lyhyt ja tarjoaa vähän tietoa varsinaisista hoitotoimista. Uusitussa vastasyntyneen elvytyskaaviossa taas on paljon asiaa pienessä tilassa, mikä vaikeuttaa sen käyttöä potilastilanteessa. Onnistunut hoitotilanne edellyttää ensihoitajalta perehtymistä käypä hoidon suositukseen, sekä suosituksen soveltamista ensihoidon kentälle. Näistä syistä osana LAB-ammattikorkeakoulun lisäkoulutusta tuotetaan aiheesta kirjallista koulutusmateriaalia Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ensihoitajille. Simulaatiokoulutus täydentäisi entisestään osaamista.
Katariina Sudensalmi toimii Etelä-Karjalan hyvinvointialueella hoitotason ensihoitajana ollen mukana alueen vastasyntyneiden tehosiirtotiimissä. Hän opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa lasten ensihoito -täydennyskoulutuksessa.
Mikko Kaartinen toimii ensihoidon lehtorina ja Emilia Laapio-Rapi yliopettajana LAB- ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Kurola, J. 2022. Vastasyntyneen virvoittelu ja elvytys. Ensihoito-opas. Terveysportti, Kustannus oy Duodecim. Viitattu 2.2.2023. Saatavissa rajoitetusti https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/aho/article/eho00048/search/vastasyntyneen%20virvoittelu
Käypä hoito. 2022. Vastasyntyneen elvytys. Duodecim. Viitattu 2.2.2023. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50065#s8
