Alipalkkausta tapahtuu myös Suomessa

Lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) tuli muutoksia 1.6.2023 hallituksen esityksen (HE 303/2022) pohjalta. Degerlund (2024) tutki opinnäytetyössään valvontalakiin tulleita muutoksia ja niiden vaikutuksia vallitsevaan ongelmaan sekä sitä, miksi lainsäädäntöä oli tarve lähteä muuttamaan.

Tutkimuksessa todetaan työsuojeluviranomaisen uusien keinojen olevan tehokkaampia keinoja puuttua alipalkkaustilanteisiin. Työsuojeluviranomainen voi lakimuutoksien myötä antaa kehotuksen ja sen tehostukseksi antaa uhkasakon sekä ilmoitusvelvollisuus laajeni koskemaan rikoslain (39/1889) mukaisia petos- ja kiskontarikoksia. Muutokset olivat työsuojeluviranomaisen näkökulmasta tärkeitä, koska aiemmat keinot puuttua tilanteisiin olivat rajallisempia. Opinnäytetyössä toteutetuissa haastatteluissa kävi ilmi, että lakimuutoksien vaikutukset tulevat paremmin näkyviin vähän myöhemmin, sillä muutokset ovat niin tuoreita. (Degerlund 2024.)

Rakennus-, ravitsemis- ja siivousala

Alipalkkaus ilmiönä on viime aikoina yleistynyt, ja eri tapauksista on uutisoitu valtamediassa. Mediassa on uutisoitu, kuinka työnantajat maksavat työntekijöilleen liian pientä palkkaa, jättävät maksamatta ylityökorvauksia tai muita lisiä. Palkkaa on maksettava työehtosopimuksen mukaisesti. Jos työehtosopimusta ei ole, palkan on oltava työsopimuslain (55/2001, 10 §) mukaan kohtuullista ja tavanomaista. Palkan määrästä voidaan myös sopia erikseen työnantajan ja työntekijän kesken.

Tänä päivänä monilla aloilla ja tietyissä työntekijäryhmissä havaitaan alipalkkausta. Liian pientä palkkaa tulee esille esimerkiksi rakennus-, ravitsemis- ja siivousalalla (HE 303/2022, 4.2.2). Lisäksi herkimmin alipalkkauksen uhriksi joutuvat ulkomaalaiset työntekijät, nuoret ja lähempänä eläkeikää olevat työntekijät (Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu 2023).

Kuva 1. Alipalkkaukseen voidaan puuttua tätä nykyä aiempaa tehokkaammin. (Photo Mix Company 2016)

Suomeen töihin tullut joutuu herkemmin alipalkkauksen uhriksi

Yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014) 8. §:ssä säädetään syrjinnän kiellosta. Syrjinnän kielto tarkoittaa, että ketään ei tule syrjiä esimerkiksi kielen, alkuperän, uskonnon, kansalaisuuden tai iän perusteella. Degerlundin (2024) mukaan Suomessa yhtäläiset oikeudet kuuluvat jokaiselle, mutta silti ulkomaalaiset työntekijät joutuvat herkemmin alipalkkauksen uhriksi. Työnantajat käyttävät häikäilemättä hyväkseen ulkomaalaisen kielitaidottomuutta, ymmärtämättömyyttä ja tietämättömyyttä.

Sajaniemi (2022) kertoo, että ulkomailta Suomeen töihin tullut henkilö pelkää menettävänsä työnsä ja sitä kautta myös oleskelulupansa. Kun henkilö on saapumassa Suomeen Euroopan Unionin ulkopuolelta, oleskelulupa riippuu siitä, että hänellä on jo olemassa työpaikka Suomessa. Tämän takia työntekijä saattaa tulla ottaneeksi vastaan hyvinkin pienen palkan.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK on luonut verkkosivuston Työelämän pelisäännöt. Kyseiseltä sivustolta löytyy paljon informaatiota työsuhteeseen liittyvistä asioista kuten palkasta ja neuvoja työntekijälle, joka on tulossa ulkomailta Suomeen töihin. Siellä ohjeistetaan myös, miten toimia erilaisissa ongelmatilanteissa ja kehen olla yhteydessä. Verkkosivustoa voi lukea yli 20 kielellä, mikä auttaa työntekijää ymmärtämään omat oikeudet ja velvollisuudet omalla äidinkielellään. (SAK 2024.)

Kirjoittajat

Oona Degerlund valmistuu oikeustradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta.

Jarmo Kemppinen työskentelee liiketalouden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa Lappeenrannan kampuksella.

Lähteet

Degerlund, O. 2024. Alipalkkauksen kriminalisointi. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lappeenranta. Viitattu 30.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917745

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta HE 303/2022. Finlex. Viitattu 2.6.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2022/20220303

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 20.1.2006/44. Finlex. Viitattu 2.6.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060044

Photo Mix Company. 2016. Euro, Rahaa, Valuutta. Pixabay. Viitattu 3.6.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/euro-rahaa-valuutta-eurooppalainen-1557431/

Rikoslaki 19.12.1889/39. Finlex. Viitattu 2.6.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001

Sajaniemi, S. 2022. Pelko hiljentää hyväksikäytetyt ulkomaalaiset työntekijät. Tekijälehti. Viitattu 3.6.2024. Saatavissa https://tekijalehti.fi/2022/08/05/pelko-hiljentaa-hyvaksikaytetyt-ulkomaalaiset-tyontekijat/

SAK. 2024. Työelämän pelisäännöt. Mistä apua. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö. Viitattu 3.6.2024. Saatavissa https://tyoelamanpelisaannot.fi/fi/mista-apua/

Työsopimuslaki 55/2001. Finlex. Viitattu 1.6.2024. Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055#L2P2

Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu. 2023. Työsuojelulla vahvistetaan kestävää ja reilumpaa työelämää. Viitattu 3.6.2024. Saatavissa Työsuojeluvalvonnalla vahvistetaan kestävää ja reilumpaa työelämää – Tyosuojelu.fi – Työsuojeluhallinto

Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014. Finlex. Viitattu 3.6.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325