Syksyn 2022 Move! -mittauksissa huomattiin valtakunnallisesti suomalaiskoulujen oppilaista noin 40 %:lla fyysisen toimintakyvyn olevan tasolla, joka voi vaikeuttaa arjessa pärjäämistä. Tuloksissa havaittiin huomattavaa vaihtelua hyvinvointialueiden ja kuntien välillä: maaseutumaisissa kunnissa on kaupunkimaisiin kuntiin verrattuna heikommin liikkuvia nuoria, joiden fyysisen toimintakyvyn taso saattaa vaikeuttaa jaksamista (Opetushallitus 2022).
Erojen syyksi pohdittiin välimatkojen pituuksia ja tarjontaa harrastusmahdollisuuksissa. Kaupungeissa on oppilaiden lähiympäristössä monipuolisemmin mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa. Mittauksen tulokset kertovat oppilaiden elintapojen ja myös yhteiskunnan muutoksista. Liikunnan määrä on vähentynyt ja fyysisesti passiivinen aika on kasvanut, mikä heikentää nuoren toimintakykyä.
Monissa kunnissa järjestetään Move! -mittauksissa huolta herättäville oppilaille kohdennetusti erimuotoisia liikunnallisia tukitoimia, jotka parantavat fyysistä toimintakykyä sekä arjessa pärjäämistä. Sote-uudistuksen myötä kuntien ja kunta-alueiden välinen yhteistyö on tärkeää lasten ja nuorten toimintakyvyn sekä liikkumisen edistämiseksi. (Opetushallitus 2022.)
![[Alt-teksti: kaksi nuorta tyttöä liikuntasalissa, toinen heistä heittää koripalloa koriin.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/02/50_2023_Arkiaktiivisuus-edistamaan-nuorten-fyysista-toimintakykya-1024x577.jpg)
Nuorten liikkuminen sekä motivointi
Opinnäytetyön kyselyn mukaan Lappeenrannan Sammonlahden koulun kahdeksasluokkalaisista suurin osa harrastaa sykettä nostattavaa liikuntaa yli viisi kertaa viikossa ja vain pieni osa oppilaista ei harrasta sitä kertaakaan. Tästä voidaan päätellä, että koulun kahdeksasluokkalaisten liikunta-aktiivisuus on hyvä. Oppilaita motivoivat liikuntaan kaverit, liikunnan jälkeinen hyvänolon tunne, onnistumisen kokemukset sekä kunnon kohentuminen (Mauno & Peräharvio 2022).
Liikkumisen tulisi olla koulussa sellaista, että se innostaisi ja kannustaisi myös vähemmän liikkuvia lapsia. Erilaiset järjestetyt välituntiaktiviteetit on koettu hyviksi. Jos koulujen liikuntatunteja muokattaisiin oppilaslähtöisimmiksi, saattaisi se motivoida enemmän liikkumaan, sillä oppilas voisi kokea itsensä merkitykselliseksi pystyessään vaikuttamaan tunnin kulkuun. Oppilaiden toivomien liikuntamuotojen toteutus vahvistaisi onnistumisen kokemuksia ja kykyä pitää hauskaa yhdessä kavereiden kanssa liikunnan avulla. Sosiaalisten suhteiden merkitys liikunnan harrastamisessa on hyvä ottaa huomioon, kun kannustetaan nuoria lisäämään fyysistä aktiivisuutta. Toiminnallisessa osuudessa opinnäytetyön tekijät toteuttivat leikkimielisen liikunnallisen osuuden osana Sammonlahden koulun hyvinvointipäivää (Mauno & Peräharvio 2022).
Tuloskortin (2022) johtopäätöksien mukaan riittämättömän liikunnan haaste voidaan ratkaista, kun huomioidaan arkiaktiivisuus. Fyysinen aktiivisuus kytkeytyy merkittävästi arkeen, sosiaalisiin suhteisiin sekä elinympäristöön. Koululaiset viettävät merkittävän osan päivästään koulussa, joten välitunnit, liikuntatunnit ja toiminnalliset osuudet tuovat päivään fyysistä aktiivisuutta. Koulupäivän aikana harrastetulla liikunnalla on tärkein merkitys vähiten liikkuville lapsille ja nuorille.
Kirjoittajat
Jutta Mauno ja Janika Peräharvio ovat terveydenhoitajaopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulusta.
Anja Liimatainen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä Lappeenrannan kampuksella.
Lähteet
Mauno, J. & Peräharvio, J. 2022. Peruskoulun 8-luokkalaisten liikuntakäyttäytyminen. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Lappeenranta. Viitattu 19.1.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301191440
Opetushallitus. 2022. Lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä merkittäviä alueellisia eroja. Viitattu 29.12.2022. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/uutiset/2022/lasten-ja-nuorten-fyysisessa-toimintakyvyssa-merkittavia-alueellisia-eroja
Tuloskortti. 2022. Lasten ja nuorten liikunta Suomessa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 401. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
